2020-luvun Suomi tarvitsee yhdessä onnistumista ja uudistumista 

Onko maailma muuttunut epävarmemmaksi? Kysymys nousee helposti mieleen uutisvirtaa selatessa. Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVAn alkuvuonna julkaiseman arvo- ja asennekyselyn mukaan 2020-luvun nuorten luottamus omaan tulevaisuuteensa on heikompaa kuin 1980-luvulla. Nuoria huolestuttavat toimeentuloon, opiskeluihin, työelämään siirtymiseen ja terveyteen liittyvät kysymykset. Saman selvityksen mukaan nuorten usko koko Suomen tulevaisuuteen on heikentynyt. 

Viime vuodet ovat olleet kriisien sävyttämiä. Koronapandemia vei opinnot striimin taakse ja peruutti uusien opiskelijoiden siirtymäriitit. Kun koronasta oli selvitty, alkoi Venäjän brutaali ja laiton hyökkäyssota Ukrainassa. Se aiheutti myös energiakriisin Eurooppaan: inflaatio kiihtyi ja talousnäkymät heikkenivät myös Suomessa.

Mennyt ajanjakso on osoittanut, että Suomella on sitkeää kriisinkestävyyttä, ja myös Euroopan tasolla on tehty kestäviä ratkaisuja. Inflaatio on hidastunut Euroopan keskuspankin rahapolitiikan tavoitteiden mukaisesti, ja kotitalouksien ostovoima on kohentunut. Turvallisuustilanteemme parani olennaisesti Nato-jäsenyyden myötä. Siltä osin voimme olla ylpeitä demokratiastamme ja yhteiskuntamme toimivuudesta sekä mahdollisuuksista opiskella, tehdä työtä ja yrittää. Ajan henki on silti sellainen, että jatkuvaa uudistumista kaivataan jokaiselta. 

Suomen pitkän aikavälin kasvupotentiaalia painaa kaksi trendiä: väestön ikärakenteen heikkeneminen ja koulutusasteen nousun pysähtyminen. Työikäinen väestö on supistunut jo yli 10 vuotta. Pula osaavasta työvoimasta on pullonkaula talouskasvulle. Osaavien työntekijöiden väheneminen on erityisen huolestuttavaa, koska osaava työvoima on edellytys innovaatioiden syntymiselle ja niiden hyödyntämiselle.

Suomi on jäänyt hälyttävästi jälkeen monista muista maista 25–34-vuotiaiden nuorten aikuisten koulutustason osalta. Vuonna 2021 OECD-maissa korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden nuorten aikuisten osuus oli parhaimmillaan lähes 70 %, kun Suomessa vastaava luku oli OECD:n keskitasoa eli 40 %. Koulutuspoliittisen selonteon tavoite nostaa osuus 50 prosenttiin vuonna 2030 on tärkeä. 

Samalla tulisi pyrkiä siihen, että mahdollisimman moni tutkinnon suorittanut kansainvälinen opiskelija jäisi valmistumisensa jälkeen Suomeen. On erinomaista, että Aallon kauppakorkeakoulun yhteistyöyliopistojen verkosto on ulkomailla hyvin kattava, ja juuri kauppakorkeakoulusta lähdetään myös vaihtoon aktiivisesti. Suomen kansantalous ei toimi saarekkeena, vaan ideoita ja yhteistyötä on haettava aktiivisesti kansainvälisiltä kentiltä. Muidenkin kuin englannin kielen opiskelu on kannattavaa.   

Suomen Pankki tekee aktiivista yhteistyötä Helsinki Graduate School of Economics:n kanssa. Olemme rahoittaneet makrotaloustieteen professuurin, osallistumme kurssitarjontaan ja olimme mukana taloustieteen avoimen verkkokurssin MOOC:in kehittämisessä. Keskuspankin tutkimustoiminnan ytimessä ovat toimivat verkostot yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. 

Suomen kansainvälinen toimintaympäristö on muuttunut olennaisesti hankalammaksi. Kriisinkestävän maan on kuitenkin helpompaa kohdata epävarmuudet. Se edellyttää vahvaa kansantaloutta ja julkista taloutta. Suomen julkinen talous on ollut alijäämäinen jo 15 vuotta. Alijäämä on muodostunut rakenteelliseksi, menojen ja tulojen pysyväksi epäsuhdaksi. Nuoret ovat oikeutetusti huolissaan siitä, jaksavatko he maksaa nykyisen sukupolven ottamat velat. 

Suomessa on sangen kelpo, joskin uudistuksia kaipaava hyvinvointivaltio, mutta liian pieni kansantalous kannattelemaan sitä nykymuodossaan. Yhtälö on saatava tasapainoon. Tämä edellyttää talouspolitiikassa kestävän kasvun eväiden vahvistamista ja julkisen talouden tasapainottamista.

Pitkän aikavälin kasvumahdollisuuksia Suomessa voidaan tukea panostamalla koulutukseen, tukemalla innovaatioiden syntymistä ja hyödyntämistä sekä parantamalla työperäisen ja opiskeluperäisen maahanmuuton edellytyksiä. Suomen kannattaa hakea ennakkoluulomattomasti mahdollisuuksia tekoälyn ja uusien teknologioiden hyödyntämisestä.  

Sain kiertää maata runsaan puolen vuoden ajan ollessani ehdolla Suomen tasavallan presidentiksi. Kampanja antoi tiiviin tuntuman suomalaiseen sielunmaisemaan ja vahvisti käsitystäni siitä, että Suomesta voidaan rakentaa osaamisen, yrittämisen ja aidon välittämisen yhteiskunta. Suomen uudistamisessa riittää työtä. Meillä on kaikki eväät onnistua siinä yhdessä, hyvällä joukkuepelillä.