Tekkifirmojen vallan paradoksi
Tekkifirmat keräävät paljon kritiikkiä – ja syystä. Etenkin suurten tekkifirmojen vallan väärinkäyttö on saanut huomattavasti mediahuomiota viime aikoina. Ohto Pentikäisen esseessä tekkifirman toimitusjohtaja syventyy valtarakenteiden muodostumisen taustalla piileviin tekijöihin, joihin on mahdollista puuttua jo yrityksen alkuvaiheessa.
Tekkifirmoja kohti on helppo sylkeä. Vihaa kerää erityisesti big tech, eli kaikista vaikutusvaltaisimmat monikansalliset teknologiayritykset. Näistä yrityksistä käytännössä kaikki ovat olleet uutisissa viime aikoina ties mistä kommelluksista. Uberin ja Ranskan silloisen talousministeri Emmanuel Macronin vuosien 2014-2016 välisestä vehkeilystä jäi sellainen kuva asian tultua julki, että teknologiayhtiöiden valta ulottuu tasolle, jossa yhtiö voi esittää suoria pyyntöjä erityiskohtelusta valtion päättäjille. Näiden tarinoiden perusteella teknologiayhtiöiden vihaamisesta on tullut mainstreamia, jopa osa populaarikulttuuria.
Ensinnäkin on sanottava, että eivät pienet, eivätkä isotkaan tekkifirmat ole mitään pyhimyksiä, vaan voittoa tavoittelevia yrityksiä (kuten kauppiksessa opitaan). Isommat firmat ovat kasvaessaan tajunneet, että käyttämällä valtaansa omaa etua ajaen, voi kuluissa ja veroissa säästää paljonkin. Tästä muodostuu sykli: lisää rahaa → lisää valtaa → lisää rahaa.
Homma on eskaloitunut siihen, että nykyajan suurella teknologiayhtiöllä on yhtä paljon valtaa kuin keskisuurella valtiolla, joskin eri osa-alueilla. Ukrainan sodan kulusta eivät neuvottele enää pelkästään valtion poliittiset johtajat ja armeijan komentajat, vaan mukana on nykyään myös muun muassa Elon Musk ja SpaceX Starlink-palveluineen. Ukrainan armeija käyttää tällä hetkellä Starlinkia luotettavan internet-yhteyden ylläpitoon sotarintamalla. Tämän käytöstä päättämällä voi joko pelastaa tai vaarantaa rintamalla olevien ihmisten henget. SpaceX:llä on töissä reilut kymmenentuhatta ihmistä, joista vain murto-osa kehittää Starlink-palvelua, joten yksittäisenkin henkilön valta voi olla huomattava.
Tässä piileekin jutun juju: pieni porukka ihmisiä voi halutessaan saada paljon hyvää tai pahaa aikaan käyttäen kapitalismia keinonaan. Tarkoituksellinen hyötyminen voittojen takia yhteiskunnan kustannuksella, eli disaster capitalism, puhuttaa nyt laajasti. Tämä luonnollisesti herättää sekä asiallista keskustelua että meemejä, kuten todella suosittu Spotify-hitti Bo Burnhamin Bezos 1. Ehdotankin, että luet lopputekstin tämän biisin tahtiin. Kuten huomaamme, joillakin tekkitoimareilla on vihaajiensa keskuudessa kulttimaine.
Nyt tekkialan etiikasta räntättyäni on aika tunnustaa, että olen itsekin tekkitoimari. Tekkitoimariksi profiloituminen herättää vastenmielisiä tunteita, mutta olen päättänyt hyväksyä kohtaloni, jotta saan kerrottua kokemuksistani omakohtaisesti. Minua tekkimaailman valtarakenteet sekä kiehtovat että pelottavat juurikin sen takia, että dynamiikat ovat nähtävissä jokapäiväisessä työssäni. Olemme muun muassa joutuneet tekemään valintoja siitä, lähdemmekö tukemaan tiettyjä eettisesti kyseenalaisia teollisuuksia lyhyen aikavälin tulospaineen takia. Olemme kieltäytyneet. Syy tähän on kenties yllättävä: haluamme tienata. Kapitalismi toimii parhaiten niin, että tienaat ja toimintasi kasvaa sitä mukaa. Jos toimintasi kasvaa, on sinulla enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa asioihin, jotka koet oikeiksi. Siksi haluamme tienata vain, kun teemme oikeiksi kokemiamme asioita. Tästä suunnitelmasta poikkeaminen vaarantaisi pitkän aikavälin tavoitteet ennen kuin päästään edes arvo- tai periaatekeskusteluihin. Microsoftin yhteistyö armeijan kanssa Hololens 2 -tuotteen kohdalla on esimerkki seurauksista, joita arvojen pettäminen voi yritykselle aiheuttaa. Yhteistyö nosti henkilöstön keskuudessa suuren haloon vuonna 2019, ja ongelmat ovat jatkuneet tähän päivään asti.
Tämä ajattelutapa voi kuulostaa todella hyvältä, mutta se ei todellisuudessa ole hirveän erityinen. Suurin osa tekkifirmoista haluaa ratkoa ongelmia. Paradoksi syntyy siitä, että tekkifirmat saavat valtaa ratkaisemalla ongelmia mutta samalla saattavat luoda niitä lisää. Usein nämä uudet ongelmat ovat sellaisia, joita ei oltaisi ikinä tajuttu etukäteen. Usein firmat ovat puuttuneet oikeisiin, ratkaisemisen arvoisiin ongelmiin saadakseen valtansa. Sosiaalisen median tuomat mielenterveysongelmat ovat tästä kenties selkein esimerkki. Alunperin sosiaalinen media luotiin tuomaan ihmisiä toisiaan lähemmäksi.
Käytännön tasolla keskustelu teknologiayhtiön vallasta on useimmille firmoille hypoteettinen, kuten myös minun yhtiöni kohdalla. Suurimmalla osalla firmoista ei tule ikinä olemaan merkittävää valtaa, jolloin puheet ja teot jäävät enemmän arvo- ja periaatetasolle. Tämä on tietenkin tärkeää, vaikka aidot vaikutukset jäävät lyhyellä aikavälillä pieniksi. Hyvillä ajatuksilla ja pienillä teoilla on hieno verkostovaikutus pitkällä aikavälillä, mutta se vie aikansa. Niissä tekkifirmoissa, jotka kasvavat hurjan suuriksi, voi alkuvaiheen tekijöillä olla suurikin vaikutus toiminnan kasvaessa yksittäisen ihmisen tai porukan arvopohjaa suuremmaksi.
Minua tekkimaailman valtarakenteet sekä kiehtovat että pelottavat juurikin sen takia, että dynamiikat ovat nähtävissä jokapäiväisessä työssäni.
Voisimme hieman syventyä yrityksen moraalikoodiston kehittymiseen. Lähdetään liikkeelle perustajista. Minun on vaikea kuvitella, että erityisen monet teknologiayhtiöiden perustajat olisivat perustamisvaiheessa suunnitelleet väärinkäyttävänsä valtaa jossain vaiheessa yrityksen historiaa. Usein yrityksen perustamisen taustalla on ollut jokin ongelma, jota perustajat lähtevät ratkaisemaan skaalaten toimintaa sitä mukaa, kun toimivia ratkaisuja löytyy. Tässä vaiheessa yrityksen elinkaarta tulevaisuudennäkymiä on rajatusti, eikä ole mahdollisuuksia miettiä, miten valtiota tai tiettyjä ihmisryhmiä voisi parhaiten kusettaa. Usein tällainen tilanne tulee vastaan myöhemmässä vaiheessa yrityksen toimintaa, jolloin jo huomattavasti useampi asia on ehtinyt vaikuttaa toiminnan kehityskaareen.
Entäs sijoittajat? Venture capital, eli tuloshakuinen pääomasijoittaminen alkuvaiheen kasvupotentiaalin omaaviin yrityksiin, on määritelmällisesti kapitalismia ja vallankäyttö sen mukaista. Tämä luonnollisesti herättää allergisia reaktioita, onhan kapitalismi huonoksi kaikelle. Eihän raha ja valta tuo kuin ikävyyksiä. Eihän? Mietitään hypoteettista esimerkkiä vetyperäisistä lentokonemoottoreista. Ratkaisun onnistumiseksi tarvitset maailman parhaat ja motivoituneimmat insinöörit, hurjasti resursseja, vuosia tutkimusta sekä insentivoidun johdon viemään moottorin maailmalle skaalassa, joka aidosti vähentäisi lentämisen päästöjä. Jos joku onnistuu tässä muulla yhtiömuodolla kuin pääomarahoitetulla yrityksellä, jossa sijoittajat käyttävät valtaansa ja rahaansa yhtiön (ja tässä tapauksessa maailman edun) mukaisesti, pyydän hartaasti, että otat yhteyttä.
Keskustelin syksyllä 2022 Slushissa Obvious Venturesin Andrew Beeben kanssa, jonka pääomasijoitusyhtiön lähestymistapa on luoda sijoitusvaiheessa arvopohja yrityksen toimintaan, jotta perustajien olisi helpompi pysyä arvoissaan tulospaineen keskellä. Halutaan tietenkin tienata, mutta tehden asiat laadukkaasti ja kestävästi. Asiat voi sijoittajana hoitaa joko näiden periaatteiden mukaisesti, tai esimerkiksi lapsityövoimalla ja hiilienergialla, koska kulut on saatava alas ja Excel näyttämään kivalta. Kun tekkifirma kasvaa ja kerää lisää rahoitusta, saavat sijoittajat haltuunsa yhä suuremman osuuden firmasta pystyen merkittävästi vaikuttamaan yhtiön hallitukseen ja sitä kautta johtoryhmään. Usein sanotaan, että hyvä sijoittaja ei voi tehdä hyvää yritystä, mutta huono sijoittaja voi pilata hyvän firman. Viimeistään tässä vaiheessa jokainen tekkitoimari toivoo, että matkaan sattuivat sopivat sijoittajat.
Parasta, mitä voit päättävässä asemassa tehdä, on määrittää alkuvaiheessa firmallesi, tiimillesi tai organisaatiollesi arvopohjan.
Kolmantena sidosryhmänä nostan pöydälle valtiot. En ole omakohtaisesti ollut valtion kanssa tekemisissä sen syvemmin, joten kysytäänpä aiheesta kaiken kokeneelta ChatGPT:ltä! Haulla “Milloin valtio on auttanut suurta teknologiayhtiötä hankkimaan lisää valtaa?” saan seuraavan vastauksen: “Jotkut valtiot ovat tarjonneet taloudellisia kannustimia, verohelpotuksia ja muita etuja teknologiayhtiöille, jotta ne voivat kasvaa nopeammin ja laajentaa toimintaansa.” ChatGPT mainitsee muina etuina sääntelyn keventämisen, pääsyn infrastruktuuriin, kehitysyhteistyön, sekä markkinoiden avaamisen. Jos kysyisin, olen kohtuullisen varma, että valtaa rajoittavien toimien lista on vähintään yhtä pitkä. Joskus valtio auttaa, ja joskus rajoittaa. Oletan, että valtion toimet riippuvat siitä, edistääkö yrityksen toiminta yhteiskuntaa kokonaisuutena, vai ei – niissä tapauksissa kun tämä vallankäyttäjiä kiinnostaa. Muissa tapauksissa taitaa toimien perusteena lähinnä olla päättäjän oma etu. Joillekin valtioille kelpaa pelkkä suuri talouskasvu, mutta monet kaipaavat talouskasvun lisäksi myös kokonaisvaltaista positiivista vaikutusta yhteiskuntaan, jos yritys haluaa jatkaa toimintaansa. Haluaisin ajatella, että valtion tehtävä on toimia tasapainottavana tekijänä yhteiskunnan edun puolesta.
Jos olet joskus ajatellut ryhtyväsi tekkitoimariksi tai miksi tahansa valtaa omaavaksi päättäjäksi, ei peli ole eettisyyden suhteen menetetty. Parasta, mitä voit päättävässä asemassa tehdä, on määrittää alkuvaiheessa firmallesi, tiimillesi tai organisaatiollesi arvopohjan. Sen jälkeen voit vain toivoa löytäväsi kollegoita, yhteistyökumppaneita, valtion sekä sijoittajat, jotka jakavat nämä arvot. Jos nimittäin onnistut luomaan oikeaa arvoa ja tuomaan pöytään rahaa ja valtaa, paljastuu ihmisistä ja yhteisöistä uusia puolia. On mahtavaa, jos tiedostat olevasi itsekin aivan yhtä vietävissä ja keksit mekanismeja suojataksesi itseäsi hetkittäiseltä paranoialta ja mielentilan vaihtelulta. Useimmille toimii läheisten ihmisten ja neuvonantajien läsnäolo. Saatat nimittäin olla paikoin hyvin väsynyt ja suuren paineen alla kriittisissä hetkissä, mikä voi johtaa arvojesi vastaisiin päätöksiin. Joskus tilanteet vain eskaloituvat. Valtio saattaa joko tukea yrityksesi kasvua tai olla täysin innovaatiotasi vastaan. Yhtiöstäsi saattaa tulla hirviö tai maailman pelastaja – useimmiten jotain siltä väliltä. Olet vastuussa vallasta yhdessä sidosryhmiesi kanssa. Parhaimmassa tapauksessa et luo uusia yhteiskunnallisia ongelmia ratkoessasi edellisiä. Teet vain parhaasi, ja lopputulos on toivottavasti sen arvoista.
