Jos ei ota virheistä opikseen, on epäonnistumisia ja virheitä todellakin syytä pelätä, kirjoittaa Lasse Kaartinen.

 

TEKSTI: LASSE KAARTINEN

 

Epäonnistumiset kuuluvat elämään. Älä pelkää virheitä. Virheistä oppii. Sanontoja ja aforismeja, suorastaan kliseiksi muodostuneita lausahduksia, jotka on kauniisti kirjailtu joka työpaikan, koulun ja perheen arvoihin ja materiaaleihin perehdytysoppaista seinätarroihin. Tuleekohan kukaan ikinä edes enää ajatelleeksi, mitä niillä yritetään sanoa?

Hiljattain jouduin itse jälleen huolimattomuusvirheen uhriksi: sellaisen virheen, jonka takia menetin rahaa ja joka toistui nyt jo kolmatta kertaa. Kun menin juttelemaan asiasta, minulle kerrottiin iloiseen sävyyn: ”Niin, mutta ymmärräthän, että me kaikki teemme joskus virheitä! En voi kuin pahoitella tilannetta.” Ymmärränhän minä, mutta pahoittelu ei vielä ole kelpo maksuväline kukkaron Matin lämmityslaskulle.

Useimmiten tilanne meneekin juuri näin: tehdään virhe ja pahoitellaan sitä, mutta siihen se jääkin. Viimeksi ”virheen” teki koko kansan rakastama tangokuningas Jari Sillanpää: hän myönsi käyttäneensä huumausainetta ja lähteneensä ajamaan. Antamassaan lausunnossa Sillanpää kuittasi tapahtuneen asiana, joka hänen on käytävä läpi elämänpolkunsa varrella. 52-vuotiaan kohdalla huumeiden käyttäminen ja rattijuopumus on vaikeaa laskea kohtalon saneluksi, ikään kuin illan tapahtumat olisivat olleet väistämättömiä.

Virheen käyttäminen tekosyynä tuntuukin lähinnä vastuun nostamiselta pois omalta omaltatunnolta. Virheet voi kuitata sanomalla: ”Anteeksi, tein virheen” tai nykyaikaisen tehokkaasti ja lyhyesti: ”Sori siitä”. Kuka sitten joutuu maksamaan virheestä? Useimmiten maksaja ei olekaan virheentekijä vaan – nurinkurista kyllä – virheen uhriksi joutunut.

Kolmannen kerran virheen uhriksi joutuneena voinkin miettiä, onko virheistä oikeastaan opittu mitään. Tässä piileekin alussa esitetyn kliseen rupinen puoli: sanonta toteutuu oikeassa elämässä hirveän harvoin. Jos tuudittautuu näihin lausahduksiin ja käyttää niitä vastuun karistamiseksi eikä ota virheistä opikseen, on epäonnistumisia ja virheitä todellakin syytä pelätä. Virheistä tulisi kantaa suoraselkäisesti itselleen kuuluva vastuu: ei piiloutua virhe-sanan taakse oman omantunnon puhdistamiseksi, vaan korvata syntyneet vahingot. Silloin virheistä voi ehkä oppiakin.

Lasse Kaartinen on Kylterin avustaja, joka teki viimeksi virheen keväällä 2015.

Kommentit

kommentit