Hyväntekeväisyys ja vastuullisuus on integroitu autenttista majoituskokemusta tarjoavan Duara Travelsin liiketoimintaan.

 

TEKSTI ELINA IKOLA
KUVA ANTTI UKKONEN

 

Talvella 2014 Annika Järvelin reissasi Mosambikissa ja harmitteli sitä, miten vaikeaa reissuilla on päästä tekemisiin paikallisten kanssa. Samaan aikaan Johanna Vierros asui Thaimaassa ja pyöritteli samanlaisia ajatuksia. Molempia harmitti, että matkoilla päätyi usein majoittumaan ulkomaalaisten omistamiin ketjuihin muiden turistien kanssa sen sijaan, että olisi aidosti päässyt tutustumaan kohdemaan kulttuuriin ja tukenut paikallisia toimijoita.

Naiset eivät tuolloin vielä tunteneet toisiaan. Heillä oli onneksi yhteinen ystävä, joka tiesi molempien ajatuksista ja yhdisti heidät. Syntyi ajatus matkailukonseptista, jossa matkailija pääsee tutustumaan paikalliseen elämään ja samalla matkailun tulot ohjautuvat paikallisille toimijoille. Johanna pyysi tiimiin mukaan Tansaniassa asuneen Elina Voipion, jonka kanssa konseptia lähdettiin kehittämään eteenpäin. Kun kolmikko voitti Impact Iglun liikeideakilpailun toukokuussa 2015, yrityksen perustaminen tuli ajankohtaiseksi. Tarvittiin kuitenkin vielä teknologiaosaaja. Sellainen löytyi AaltoES:n TeamUp-tapahtumasta maaliskuussa 2016, kun Juho Toivonen kiinnostui konseptista.

Duara Travels on nettipalvelu matkailijoille, jotka haluavat tutustua matkakohteeseen pintaa syvemmältä. Palvelu yhdistää Airbnb-tyyppisesti matkailijat ja majoituksen tarjoajat, mutta muutoin palvelukonsepti on erilainen. Duaran kohteet ovat muutaman sadan tai tuhannen ihmisen maaseutukyliä matalan tulotason maissa, eikä niissä välttämättä ole nettiyhteyksiä tai kosketusta länsimaiseen kulttuuriin. Toinen erottava tekijä on yhteisöllisyys. Duaran mallissa matkailija pääsee tutustumaan paikallisen yhteisön arkeen ja oppimaan, miten paikalliset ihmiset elävät: asuvat, valmistavat ruokaa, tekevät työtä ja viljelevät maata.

Välittämällä matkakohteita mahdollisimman pienistä kylistä Duara tukee mikroyrittäjyyttä maaseudulla, jossa ansaintamahdollisuudet ovat muuten vähäiset. Tuloista 70 prosenttia menee matkailijan vastaanottavalle yhteisölle; 40 prosenttia majoittavalle perheelle, 15 prosenttia yhteyshenkilölle ja 15 prosenttia kyläyhteisön yhteiseen säästörinkiin.

”Tällä tavalla toiminnasta hyötyvät myös ne köyhimmät perheet, jotka eivät pysty majoittamaan matkailijoita”, Järvelin kertoo.

”Paikallisten yhteisöjen tukeminen on arvo, jolle Duaran toiminta perustuu. Mutta toiminta lähtee myös aidosta omasta kyllästymisestä matkailupalveluihin, siihen kuinka bulkkia ne ovat, kuinka massoille niitä tuotetaan ja kuinka paljon kiinnostavampaa olisi tutustua paikallisiin ihmisiin”, Vierros sanoo.

Ensimmäiset seitsemän kyläkohdetta avattiin matkailijoille maaliskuussa Tansaniassa. Syyskuussa avattiin kolme kohdetta Sri Lankassa ja joulukuussa avataan Vietnamin ja Indonesian kylät. Jokaisessa kylässä on englanninkielentaitoinen yhteyshenkilö ja majoitusrinki, jonka muodostaa kolmesta kuuteen perhettä. Toiminnan perusta on hyvän yhteyshenkilön löytyminen.

”On tärkeää, että löydämme henkilön, joka pystyy esittelemään konseptin oman kotikylänsä perheille, ja varmistaa, että he haluavat majoittaa matkailijoita Duaran liiketoimintamallin mukaan”, Vierros sanoo.

 

”Vaikka meillä on hyvät tarkoitukset, meidän pitää tarkastella itsekriittisesti sitä, miten ulkopuolisten tuominen kyliin vaikuttaa näihin yhteisöihin.”

 

Neljän hengen yrityksessä Vierroksen vastuulla on markkinointi ja viestintä, Voipio vastaa operatiivisesta työstä kylien kanssa, Järvelin huolehtii brändäyksestä sekä käyttäjäkokemuksesta ja Toivosen vastuulla on teknologia. Kaikki neljä ovat valmistumassa tai valmistuneet Aalto-yliopiston maisteriohjelmista: Voipio ja Vierros opiskelevat Creative Sustainability –ohjelmassa, Järvelinillä on tutkinto visuaalisesta kommunikaatiosta ja Toivonen opiskelee tietotekniikkaa.

Maksettuja öitä on tähän mennessä ollut reilut 160.

”Olemme tämän vuoden alusta kehittäneet konseptia kokopäiväisesti ja pilotoineet sitä pienillä matkailijamäärillä. Matkailijoilta, perheiltä ja yhteyshenkilöiltä on kerätty palautetta ja tarkastettu, että konsepti toimii. Varsinainen toiminta on alkanut tänä syksynä”, Järvelin kertoo.

Duaralaiset ovat halunneet edetä maltillisesti.

”Me hiffasimme jo aikaisessa vaiheessa, että vaikka meillä on skaalautuva teknologiaratkaisu, emme ole sellainen startup, joka voi kasvaa räjähdysmäisesti. Me toimimme yhteisöissä, jotka ovat tosi haavoittuvia. Vaikka meillä on hyvät tarkoitukset, meidän pitää tarkastella itsekriittisesti sitä, miten ulkopuolisten tuominen kyliin vaikuttaa näihin yhteisöihin”, Vierros sanoo.

Tavoitteena on, että palvelussa on vuoden päästä yhteensä 30 kylää kahdeksassa maassa kolmella mantereella: Aasiassa, Afrikassa ja Etelä-Amerikassa. Matkailijatavoite ensi vuodelle on 1000 matkailijaa, jotka viettävät kohteissa keskimäärin kolme ja puoli yötä. Viiden vuoden päästä tavoitteena on 25 000 matkailijaa ja 260 kylää 25 maassa. Silloin Duaran liikevaihto olisi kolme miljoonaa euroa.

”Ensi vuodeksi on tarkoitus saada Tekesin Tempo-tukea sekä sijoittajarahaa. Keräämme seed roundin kevään aikana. Lisäksi saamme Finnpartnership-tukea skaalaukseen jo nyt”, Järvelin kertoo.

Seuraavaksi on aika kasvattaa tietoisuutta palvelusta.

”Aluksi ajattelimme, että kylien saaminen olisi ollut iso haaste. Mutta kylien kohdalla asiat ovat menneet todella hyvin. Olemme saaneet todella hyviä kontaktihenkilöitä ja elämyksellisiä kyliä”, Vierros sanoo.

Toivosen mukaan isoimmaksi haasteeksi on osoittautunut palvelun saaminen matkailijoiden tietoisuuteen. Matkailussa päätöksentekosykli on pitkä.

”Kun ihmiset kuulevat meistä, he ovat usein jo varanneet seuraavan matkan. Siksi vaikutukset näkyvät vasta pidemmällä aikavälillä”, Toivonen kertoo.

Kommentit

kommentit