Gita Kadambi johtaa Suomen Kansallisoopperaa ja -balettia. Ihmiset ja työilmapiiri ovat keskiössä ja tärkeintä on olla avoin ja kunnioittava – kuitenkaan pelkäämättä vaikeisiin asioihin tarttumista.

 

TEKSTI: KATRI NIEMI
KUVAT: ANNUKKA LAINE

 

Harva Mannerheimintiellä aamuruuhkassa jonottava tietää kulkevansa Töölönlahden kohdalla eräänlaisen tehtaan ohi. Rakennus tunnetaan paremmin Suomen kansallisoopperana ja -balettina, mutta talossa myös valmistetaan lähes kaikki, mitä yleisö lavalla näkee, muun muassa kenkiä ja vaatteita. Suutarit ja räätälit ovat osa oopperan huippuammattilaisia, joita yhteensä illan näytökseen osallistuu jopa kolmesataa.

Tehdasta luotsaa eteenpäin Gita Kadambi, Suomen kansallisoopperan ja -baletin pääjohtaja. Pääjohtajan tehtäviin kuuluu toiminnan ja hallinnon johtaminen, budjetin seuranta, yhteistyö kansallisoopperan ja -baletin hallituksen kanssa sekä henkilöstöasiat. Taiteellista puolta johdetaan erikseen: oopperan taiteellinen johtaja on Lilli Paasikivi ja baletin taiteellinen johtaja Madeleine Onne.

Kadambin monipolvisen uran kerryttämät kokemukset antavat eväät vaativaan johtotehtävään. Hän on työskennellyt niin taiteen kuin johtamisenkin parissa. Kadambilla on kaksi tutkintoa musiikin saralta: musiikkikasvattajan sekä esittävän taiteilijan pätevyys. Hän kuitenkin kertoo aina tietäneensä, että pianistia hänestä ei tule.

Kadambi työskenteli Savonlinnan Oopperajuhlilla musiikkijärjestäjänä ja myöhemmin siirtyi Radion sinfoniaorkesterin apulaisintendentiksi eli muusikoiden esimieheksi. Sieltä hänet imaistiin Yleisradion HR-päälliköksi ja sittemmin HR-partneriksi.

”Ylellä opin paljon prosesseista, henkilöstöjohtamisesta, johtamisesta ylipäänsä nimenomaan isossa organisaatiossa”, Kadambi kertoo.

Myöhemmin Helsingin kaupunginorkesterin intendentin paikka tuli hakuun ja Kadambi valittiin tehtävään. Intendentti on kuin orkesterin toimitusjohtaja eli vastaa taloudesta, henkilöstöstä ja taiteellisesta suunnittelusta. Vuoden 2018 alussa Kadambi aloitti uudessa tehtävässään Suomen kansallisoopperan ja -baletin pääjohtajana.

 

Musiikki on kiehtonut Kadambia lapsesta asti.

”Joskus viisivuotiaana olin tapaillut tuttavien pianoa ja he totesivat, että toi on varmaan aika musikaalinen, kannattaisi laittaa se johonkin.”

Kiinnostus johtamiseen taas on herännyt työtehtävien myötä. Kadambi kertoo olleensa aina todella kiinnostunut ihmisistä, mutta saatuaan esimiesvastuuta kiinnostuneensa nimenomaan johtamisesta enemmän. Työskennellessään Helsingin kaupunginorkesterin intendenttinä Kadambille tarjoutui mahdollisuus suorittaa Aalto University Executive Educationissa kaksivuotinen EMBA-tutkinto.

”Siinä kohtaa se oli hirveän hyvä koulutus”, Kadambi kertoo.

Koulussa opittua sai heti soveltaa käytännössä ja kurssitehtävien kehittämiskohteet oli löydettävä omasta työstä. Kadambi oppi liiketoiminnasta ja liiketoimintajohtamisesta, johon siihen mennessä ei ollut perehtynyt kuin käytännön kautta.

”Onnistumista esimiestehtävissä aina tavallaan määrittää se, miten vaikeuksista selviää ja miten haasteet ratkaisee.”

 

Kun Kadambi johtaa, ihmiset ja työilmapiiri ovat keskiössä. Tärkeintä on olla avoin ja kunnioittava ihmisiä kohtaan kuitenkaan pelkäämättä vaikeisiin asioihin tarttumista.

Alaiset ja työkaverit kuvaavat Kadambia avoimeksi ja läsnäolevaksi mutta toisaalta myös määrätietoiseksi johtajaksi. Johtamistaitoja ovat kasvattaneet erityisesti suurimmat väännöt.

”Onnistumista esimiestehtävissä aina tavallaan määrittää se, miten vaikeuksista selviää ja miten haasteet ratkaisee”, Kadambi sanoo.

Vaikka on aidosti ratkaisukeskeinen, pitää myös luottaa omiin alaisiinsa. Esimerkiksi Kansallisoopperassa ja -baletissa työskentelee huippuammattilaisia, joiden asiantuntemukselle täytyy antaa tilaa ja itse toimia vain sparraajana. Vaikka välillä tuntuu, että itse tehden kaikki sujuu nopeiten, pitää muistaa delegoida.

Luovassa organisaatiossa on johdettava modernisti. Johtaja ei sano ja tee vaan luottaa asiantuntijoihin, jotka vaikuttavat siihen, mitä tehdään ja miten.

Näytöksiä ei esitetä tyhjille katsomoille, vaan esimerkiksi viime kevään täyttöaste päänäyttämöllä oli 93 prosenttia.

 

Taiteilijoiden johtaminen vertautuu Kadambin mukaan minkä tahansa alan huippuasiantuntijan johtamiseen. Erityispiirteet syntyvät siitä, että monelle taiteilijalle työ on kutsumus ja sitä tehdään mielettömällä intohimolla ja äärimmäisen omistautuneesti. Taiteilijan työssä myös taiteilijan oma persoona on vahvasti läsnä, mikä synnyttää työhön intensiteetin ja eteenpäinpyrkivyyden.

Johtamisen kannalta tämä on sekä etu että haaste. Taiteilijoiden johtajan pitää nimittäin osata asettaa myös rajoja. Erityispiirteistään huolimatta Kansallisooppera on ihan tavallinen työpaikka, jossa vallitsevat tietyt pelisäännöt ja normit.

Taiteilijat ovat aina etsineet työstään mielekkyyttä ja merkityksellisyyttä. Kadambin mielestä tämä ajattelu on nyttemmin levinnyt myös muualle työelämään ja tuonut muita aloja lähemmäs taiteilijoita. Myös arvojen tärkeys – niin taiteessa kuin muuallakin – näkyy nyt vahvemmin kuin ennen.  

Kansallisooppera ja -baletti työllistää reilut 550 vakituista työntekijää ja sen lisäksi laajan joukon tuntipalkkaisia, freelancereita ja määräaikaisia vuodessa. Lähes kaikki tehdään alusta alkaen itse ja kuten sanottu, iltanäytös oopperassa työllistää lavalla ja sen läheisyydessä jopa kolmesataa ihmistä. Tähän on laskettuna esimerkiksi kuoro, orkesteri, solistit, kampaamo, maski, puvusto ja tekniikka.

”Siitä se lumous syntyy”, henkäisee Kadambi.

 

Nämä huippuammattilaiset eivät työskentele turhaan: ooppera ja baletti todella kiinnostavat suomalaisia vuonna 2018. Näytöksiä ei esitetä tyhjille katsomoille, vaan esimerkiksi viime kevään täyttöaste päänäyttämöllä oli 93 prosenttia.

”Se on kansainvälisestikin hurja luku”, kehuu Kadambi.

Talossa tehdään jatkuvasti työtä sen eteen, että uudet ihmiset löytäisivät tiensä oopperan ja baletin äärelle. Kynnystä yritetään madaltaa ja näytöksiä suunnitellaan erilaisille sidosryhmille. Ohjelmistossa on ollut esimerkiksi Oopperan kummitus, sirkuksen ja oopperan yhdistelmä CircOpera sekä yhdessä suomalaisen sellometallibändi Apocalyptican kanssa toteutettu Indigo. Katsojia houkuttelevat myös ihastuttavat balettiklassikot Prinsessa Ruususesta Pähkinänsärkijään. Ja Suomessa kun ollaan, on tarjolla ollut tietysti myös muumibalettia.

”Meidän täytyy tarjota asioita, joista lapset, isovanhemmat ja perheet kiinnostuvat. Pelkästään ooppera- ja balettiharrastajien kiinnostus ei riitä. Kaikessa on kuitenkin tärkeintä se, että kaikki mitä tehdään, tehdään hyvin ja laadukkaasti”, Kadambi kuvaa tarjontaa.

Oopperaa ja balettia seurataan ympäri Suomea myös suoratoistoina ja televisiosta. Viime vuonna lähetyksiä seurasi satoja tuhansia suomalaisia. Kadambin mukaan moni saa suoratoistoista ja televisioista kipinän tulla katsomaan suomalaista oopperaa ja balettia myös sen sykkivään sydämeen, oopperataloon.

Kansallisoopperan ja -baletin nettisivuilla kerrotaan yhteiskunnan tukevan ooppera- ja balettitaidetta, jotta jokaisella olisi mahdollisuus nauttia esityksistä. Rahoituksesta lähes 73 prosenttia tuli vuonna 2017 opetus- ja kulttuuriministeriön kautta veikkausvoittovaroista. Lisäksi valtiolta saatiin 12,2 miljoonan euron avustus Senaatti-kiinteistöjen omistaman oopperatalon vuokraa varten.

Mihin suomalaiset oikeastaan tarvitsevat yhteistä oopperataloa?

”Meillä on tässä maassa ihan hirvittävän vahva sekä baletin että klassisen musiikin perinne ja olemme olleet siinä pitkään pioneereja. Jos meillä ei olisi tällaista kansallista instituutiota, kyllä se kertoisi jotain meistä yhteiskuntana”, Kadambi perustelee.

Se, että baletti- ja oopperalaitos on kansallinen, ei tee siitä Kadambin mukaan staattista instituutiota, vaan nimenomaan velvoittaa jatkuvasti oikeuttamaan paikkansa osana suomalaista kulttuuriyhteiskuntaa.

”Meillä on velvollisuus olla mahdollisimman korkeatasoinen, kyetä vertautumaan kansainvälisesti ja tarjota suomalaisille mahdollisuus nähdä myös kansainvälisiä huippuja laulamassa, tanssimassa ja johtamassa esityksiä. Koen, että ilman Kansallisoopperaa ja -balettia Suomi olisi kulttuurisesti todella paljon köyhempi kansakunta.”

Kommentit

kommentit