Tänä keväänä osa kauppakorkeakoulun aloituspaikoista täytetään ensimmäistä kertaa pelkästään hakijan ylioppilaskoemenestyksen perusteella.

 

TEKSTI SONIA EL KAMEL
KUVITUS HELMI LÖTJÖNEN

 

Suomessa teknillisiltä ja matemaattisluonnontieteellisiltä aloilta tuttu todistusvalinta on käytäntö, jossa opiskelijat otetaan sisään korkeakouluun ylioppilaskirjoitusten menestyksen perusteella. Sen sijaan etenkin kilpaillut alat, kuten kauppatieteet, lääketiede ja oikeustiede, ovat pitäneet lujasti kiinni pääsykokeistaan, sillä niiden uskotaan mittaavan hakijan soveltuvuutta ja motivaatiota alalle paremmin kuin ylioppilaskokeiden. Ensi syksynä kauppakorkeakoulun käytävillä törmää ensimmäistä kertaa opiskelijoihin, jotka ovat saaneet opiskelupaikan erinomaisen ylioppilaskoemenestyksen perusteella, kun enintään 20 prosenttia kauppakorkeakoulun uusista opiskelijoista valitaan monivalintakokeen sijaan todistusvalintapisteiden perusteella.

Todistusvalinnassa huomioidaan ainoastaan ensikertalaiset hakijat ja opiskelupaikat täytetään arvosanojen paremmuusjärjestyksessä. Tasapistetilanteessa verrataan ensin hakijoiden arvosanoja äidinkielen ylioppilaskokeesta ja seuraavaksi menestystä matematiikassa. Tutkimuksissa on nimittäin osoitettu, että äidinkieli ja matematiikka ennustavat korkeakouluopinnoissa menestymistä. Mikäli tilanne ei ratkea, valitaan seuraavaksi parhaan pistemäärän antaneen kokeen perusteella enemmän pisteitä saanut. Viimeiseksi verrataan pitkän kielen arvosanojen pisteitä. Jos tasapistesääntöjen jälkeen aloituspaikat ylittyisivät, ketään viimeisen tasapistesäännön mukaisella sijalla olevista ei hyväksytä. Todistusvalinnalla hyväksyttyjen enimmäismäärä voi myös jäädä alle 20 prosentin, jos riittävä määrä hakijoita ei ylitä todistusvalinnalle asetettua vähimmäispistemäärää.Täyttämättä jääneet paikat täytetään yhteispistejonosta.

Aloite korkeakoulujen opiskelijavalintojen kehittämiseen on lähtöisin opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Sipilän hallituskauden osaamisen ja koulutuksen kärkihanke 3:n tavoitteena on nopeuttaa toiselta asteelta korkeakouluihin siirtymistä. Ministeriössä koetaan, että nykyinen valintajärjestelmä on turhan uuvuttava ja kallis. Viime vuonna ministeriö sopi opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosen johdolla yliopistojen kanssa, että yliopistojen on luovuttava pitkäaikaista ennakkoon valmentautumista vaativista opiskelijavalinnoista vuoteen 2018 mennessä. Tavoitteena on siis vähentää tarpeettomia välivuosia ja aikaistaa korkeakouluopintojen aloitusta. Myös valtion kassa kasvaa, kun nuoret siirtyvät entistä vikkelämmin työelämään.

Ylioppilaskirjoitukset mittaavat opiskelijan kykyä omaksua lukion opetussuunnitelmaa vastaavia tietoja ja taitoja sekä sitä, ovatko opiskelijat saavuttaneet asianmukaisen kypsyyden. Todistusvalintaa kritisoidaankin siitä, että ylioppilaskokeen ei koeta mittaavan hakijan soveltuvuutta tietylle alalle tarpeeksi hyvin. Pääsykoe on kauppatieteelliselle alalle tärkeä, sillä kauppatieteet eivät kuulu lukion opetussuunnitelmaan – valintakoe mittaa hakijan kykyä omaksua ja soveltaa talouselämään liittyvää tietoa. Epävirallisesti puhutaan myös motivaatiokokeesta; mitä kovempaa luet, sitä enemmän haluat sisään. Toisaalta kaikki hakijat eivät ole motivaationäkökulmasta samalla viivalla. Toinen saattaa lukea armottomasti puoli vuotta ja romahtaa h-hetkellä, kun taas toiselle riittää kylmä pää ja vähempi lukeminen. Hakijat eivät ole myöskään taloudellisesti samalla viivalla. Ministeriö on tietoinen siitä, ettei kaikilla ole varaa satojen eurojen valmennuskursseihin. Siksi todistusvalinnalla pyritään myös vähentämään valmennuskurssien merkitystä sisäänpääsyn kannalta.

 

 ”Todistusvalinnan avulla kauppakorkeakoulu saa kosiskeltua myös niitä lahjakkaita nuoria, jotka hakevat ulkomaille opiskelemaan välttääkseen pääsykokeet. ”

 

Kun osa opiskelijoista poimitaan kauppakorkeakouluun ilman pääsykoetta, opiskelijoiden lähtötietoihin syntyy eroavaisuuksia, sillä osa opiskelijoista ei ole lukenut pääsykoekirjallisuutta. Kauppakorkeakoulun suomenkielisen kandidaattiohjelman opiskelijavalinnoista vastaavan suunnittelijan Salla Mäkisen mukaan eroja lähtötasoon tuskin syntyy ainakaan vielä tänä vuonna.

“Motivoituneet hakijat todennäköisesti valmistautuvat myös valintakokeeseen, koska todistusvalinnan tulokset julkaistaan vasta toukokuun loppupuolella ja hyväksymisrajaa on vaikea arvuutella näin ensimmäisellä hakukierroksella”, hän sanoo.

Vaikuttaa siltä, että niin kauan kun ylioppilastodistuksen tulokset varmistuvat vasta kevään lopulla, uudistus tuskin vaikuttaa merkittävästi pääsykokeeseen valmistautuvien määrään. Hakijan täytyy siis olla varma todistuspisteistään tai ainakin valmistauduttava välivuoteen, jotta lukematta jättäminen olisi kannattavaa.

Todistusvalinnasta siis hyötyvät lukiossa erinomaisesti menestyneet opiskelijat, joilla on jatko-opintosuunnitelma tiedossa ennen abivuotta. Opinahjot painottavat eri oppiaineita todistusvalinnassa, joten lukiolaisen kannattaa taktikoida ylioppilaskirjoituksissa sen mukaan, minne aikoo lukion jälkeen hakeutua. Opiskelijat, joiden opiskelumotivaatio lukiossa herää myöhemmin ovat vaarassa joutua heikompaan asemaan, mikäli todistusvalinnan merkitys korkeakouluhaussa kasvaa. Valintakoe on Mäkisen mukaan nähty kauppatieteellisen alan yhteisvalinnassa tärkeäksi väyläksi hakijoille, jotka eivät ole menestyneet ylioppilaskirjoituksissa, sekä muulla kuin ylioppilastutkinnolla korkeakouluun hakeville. Tulevaisuudessa ammattikoulusta valmistuneiden hakijoiden on siis hieman vaikeampaa päästä sisään, sillä koepisteillä hakevien kiintiö pienenee. Uudistuksen myötä myös kansainvälisen ylioppilastutkinnon (IB, EB, Reifeprüfung) suorittaneet voivat hakea kauppakorkeakouluun samana keväänä, kun valmistuvat lukiosta. Etenkin IB- ja EB-tutkintojen kokeet ovat sen verran myöhään keväällä, että heidän on ollut käytännössä hyvin haastavaa hakea samana keväänä kauppakorkeakouluun.

Todistusvalinnan avulla kauppakorkeakoulu saa kosiskeltua myös niitä lahjakkaita nuoria, jotka hakevat ulkomaille opiskelemaan välttääkseen pääsykokeet. Yliopistot ovat epäilemättä huolissaan niin kutsutusta aivovuodosta. Mäkisen mukaan yliopisto odottaa, että todistusvalinnan myötä se saa opiskelijoiksi osan niistä parhaista hakijoista, jotka kokevat kauppatieteet kiinnostavana alana mutta näkevät pääsykokeen liian suurena riskinä ja harkitsevat sen vuoksi ulkomaille hakemista.

Kauppakorkeakouluun pääsee opiskelemaan monivalintakokeessa menestymisen lisäksi avoimen väylän, SAT-testin tai Talousguru-kilpailun kautta. Mäkinen sanoo, että todistusvalinta on vain yksi lisä tähän joukkoon. Opetus- ja kulttuuriministeriö toivoo, että todistusvalinta nostetaan ensisijaiseksi hakuväyläksi tulevina vuosina. Mäkinen toteaa, että kauppatieteellisellä alalla todistusvalinta on ja tulee jatkossakin olemaan osa kauppatieteellisen alan yhteisvalintaa, mikä tarkoittaa, että valintaperusteista sovitaan yhdessä muiden suomalaisten kauppatieteen yksiköiden kesken. Tarkoitus on noudattaa ministeriön suositusta.

“Se, miten hyväksyttävien määrä eri valintatapojen kesken muodostuu, on kuitenkin vielä päättämättä”, Mäkinen sanoo.

Kommentit

kommentit