Nousen vuoristoon

laskeudun vainioon

kaikki käteen jää

kun on vapaus hengittää

Enkä mahda sille mitään

kuinka herään

enkä mahda sille mitään

kuinka elän

Johdan kielojen orkesteria

lasken kevään askelia

koitan kohti kurottaa

aurinko hellii otteellaan

Enkä mahda sille mitään

kuinka nauran

en mahda sille mitään

kuinka laulan

Kultaa ja kevättuulta hiuksissa

tanssin puiden katveessa

sinivuokot kaartuvat askelteni alta

Mulle laulaa vapauden kevät