Pienituloisten opiskelijoiden arjessa raha vaikuttaa parisuhteiden muotoihin, kun päätökset yhteen muuttamisesta tai erikseen asumisesta pohjautuvat siihen, mikä on taloudellisesti järkevää.

 

TEKSTI SONIA EL KAMEL
KUVA JAAKKO KAHILANIEMI

 

Alatte viettää öitä yhdessä. Yöt muuttuvat viikoiksi ja viikot kuukausiksi. Miksi ette muuttaisi yhteen? Asumismenojen puolittuminen on etenkin nuorelle opiskelijalle kustannustehokasta – Töölöstä saa kimpassa viehättävän kaksion halvemmalla kuin yksin saa keskinkertaisen yksiön Maunulasta. Yhteenmuuttohan on paperilla kaikin puolin järkevää. Kuulostaako tutulta?

Talous kuvaa ihmisten välistä kanssakäymistä ja on eräänlainen läpileikkaus yhteiskunnasta. On helppo nähdä, miksi raha ohjaa myös parisuhdetta. Pariskunnat tekevät päätöksiä suhteen tulevaisuudesta enemmän tai vähemmän pätäkän perusteella. Yhteen saatetaan muuttaa, vaikka se ei olisi parisuhteen hyvinvoinnin kannalta ideaaliratkaisu. Kumppanin kanssa kimpassa asumisen myötä elintaso nousee, eikä yökylätavaroitakaan tarvitse raahata ympäriinsä. Ruoanlaiton ja siivouksen voi hoitaa vuoropäivinä, hesaritilauksen saa puoleen hintaan ja iltaisin pääsee aina käpertymään toisen kainaloon. Aika hyvä diili siis.

 

Kuinka käy parisuhteelle, jos joutuu toisen elätettäväksi?

 

Pohdinta avoliitossa asuvien opiskelijoiden taloudellisesta tilanteesta tulee erityisen ajankohtaiseksi elokuussa 2017, kun uusi opintotukiuudistus astuu voimaan. 1.8. yleinen asumistuki, johon puolison tulot vaikuttavat, korvaa nykyisen opiskelijan asumislisän. Kahden aikuisen muodostamassa ruokakunnassa yleinen asumistuki alkaa pienentyä, kun yhteenlasketut bruttotulot ylittävät 826€ kuukaudessa. Opintoraha huomioidaan tulona, mutta huomioitavista palkkatuloista vähennetään 300€ kuukaudessa jokaista palkansaajaa kohti.

Kelajargon sikseen, mitä tämä siis käytännössä tarkoittaa? Kuinka käy parisuhteelle, jos joutuu toisen elätettäväksi? Tasa-arvo on hyvän suhteen mittapuu ja suhteen sisäinen taloudellinen epäsymmetrisyys voi syventää suhteessa vallitsevia valta-asetelmia entisestään. Raha on valtaa – parisuhteen taloudelliset päätökset saattaa tehdä henkilö, jonka rahat ovat kyseessä. Samalla elättäjän rooliin joutuva ottaa harteilleen vastuun molempien toimeentulosta.

Kylteri_XXX_WEB©JaakkoKahilaniemi-3867

Parisuhteet ovat yksilöllisiä, eikä Kelan uudistuksesta voi vetää suoraviivaisia johtopäätöksiä jokaisen avoliitossa elävän opiskelijan parisuhteen tulevaisuuteen, toteaa Väestöliitön tutkimusprofessori Osmo Kontula. Kontulan mukaan tilanne saattaa kuitenkin olla hankalampi, jos parisuhteen taloudellisesti riippuvaisempi osapuoli on mies, sillä miehille on tutkitusti vaikeampi asettua avustettavan tai tuettavan asemaan tämänkaltaisissa kuvioissa. Vanhat rooliodotukset vaikuttavat siis yhä.

Kontula kuvaa parisuhdetta sopimusmenettelynä, johon kuuluu erilaisia proseduureja siitä, miten elämä käytännössä järjestetään. Jos parisuhteen molemmat osapuolet ovat yhteisymmärryksessä tehdyistä sopimuksista, ei hän näe uudistusta parisuhteen tasa-arvoa horjuttavana: “En usko että ongelmia ilmenee tasa-arvon kannalta, jos parisuhteessa on tehty sellainen sopimus, jonka molemmat osapuolet hyväksyvät. Toinen voi esimerkiksi panostaa enemmän työelämään ja rahan ansaitsemiseen ja toinen taas tehdä vastineeksi kotityöt ja muita yhteisesti sovittuja asioita. Jos tämä järjestely sopii molemmille, siitä ei koidu ongelmia. Jos kotiin jäävä osapuoli kokee, että hänen pitäisi taloudellisesti olla samalla viivalla kumppaninsa kanssa, ongelmia voi syntyä.”

Kommentit

kommentit