“Monikaan ei tiedä, mitä siellä oikeasti opiskellaan” – Kylteri selvitti, mitä ainejärjestöjen edustajat ajattelevat pääaineistaan

Ainejärjestöjen taustoissa työskentelee kymmeniä KY:läisiä, jotka ovat ottaneet tehtäväkseen ajaa eri pääaineiden opiskelijoiden asioita. Kylteri kysyi ainejärjestöjen edustajilta, mitä he ajattelevat pääaineistaan ja mikä merkitys yhdistyksillä on opiskelijayhteisössä.

Kansista ja kiihkeää derivointia

Aalto Economicsin puheenjohtajan Heidi Koposen mukaan taloustiede on vaativa mutta palkitseva pääaine. Vaikka taloustieteilijöiden joukko onkin monipuolinen, kansiskarhuja yhdistää Koposen mukaan kiinnostus ympäröivän maailman ymmärtämiseen sekä halu haastaa itseään älyllisesti. Hänen mukaansa ainejärjestöt mahdollistavatkin juuri sen, että samoista asioista kiinnostuneet opiskelijat tutustuvat toisiinsa.

“Lisäksi ainejärjestöt ovat opiskelijoille linkki työelämään ja niiden kautta opiskelijat voivat kuulla erilaisista urapoluista ja mahdollisuuksista”, Koponen sanoo.

Taloustieteen ainejärjestö rekisteröitiin yhdistysrekisteriin alun perin vuonna 2002 nimellä KY:n Kansantaloustieteen Lukijat. Vuonna 2008 nimi vaihdettiin KY Economicsiksi. Nykyisen nimensä ainejärjestö sai puolestaan vuonna 2016.

“Viimeisin nimenvaihdos tehtiin, jotta korostettaisiin sitä, että ainejärjestö on myös muille kuin KY:läisille”, Koponen kertoo.

Aalto Economicsin jäseniksi voivat liittyä kaikki AYY:n jäsenet. Jäsenhakemuksen perusteella hallitus voi kuitenkin hyväksyä myös AYY:n ulkopuolisia jäseniä. Tällä hetkellä jäseniä on noin 400.

Järjestön perinteisiä tapahtumia ovat muun muassa kansissitsit, paneelikeskustelut sekä ulkomaille järjestettävä opintomatka. Koposen mukaan erityisesti paneelikeskustelut ovat olleet suosittuja myös jäsenistön ulkopuolisten osallistujien keskuudessa.

Vuosittaisiin tapahtumiin lukeutuvat myös pikkujoulut, joissa on jo usean vuoden ajan järjestetty leikkimielinen derivointikisa.

“Kilpailu on toisinaan ollut kiihkeää!” Koponen paljastaa.

 

Ei pelkkää käsien heiluttelua

Vuonna 1971 perustettu johtamisen ainejärjestö Aalto Management and International Business (lyhyemmin Aalto MIB) juhlii tänä vuonna 50-vuotista taivaltaan. Johtamisen koulutusohjelma on muuttanut muotoaan useasti vuosien varrella, mikä on vaikuttanut myös ainejärjestön kokoonpanoon.

“Viimeisimpänä muutoksena erillisenä ainejärjestönä toiminut viestinnän opiskelijoita edustanut KY Communication yhdistyi ainejärjestömme alle vuonna 2019”, kertoo Aalto MIB:in puheenjohtaja Hedda-Leena Grip.

Jäseniä yhdistyksellä on tällä hetkellä noin 200. Myös Aalto MIB:n jäseneksi voivat päästä kaikki Aalto-yliopiston opiskelijat.

Aalto MIB:in vuosittaisista tapahtumista suurin on syksyisin järjestettävä rapujuhla, jonka tarkoituksena on integroida uusia opiskelijoita yhteisöön.

“Perinne on valitettavasti katkennut korona-aikana, mutta toivottavasti taas ensi vuonna nähdään MIB:n rapujuhla tapahtumakalenterissa”, Grip toivoo.

Pandemia-aika on muutenkin vaatinut ainejärjestöltä perinteisten tapahtumien uudelleenkonseptointia, jotta ne toimisivat myös virtuaalisina versioina. Samaan aikaan myös opiskelijoiden edunvalvontatyön tärkeys on Gripin mukaan korostunut.

Koska kauppatieteellinen koulutus on hyvin laaja-alainen, ainejärjestöillä on Gripin mukaan tärkeä rooli työelämän yhteyksien luomisessa sekä pääaineiden erityispiirteiden ja vahvuuksien korostamisessa.

Esimerkiksi Jodelissa pääaineista liikkuu toisinaan harhaanjohtavia käsityksiä. Gripin mukaan johtamisesta puhutaan usein “käsien heilutteluna”, vaikkei oletus anna pääaineesta todenmukaista kuvaa.

“Vaikka pääaine ei ole kaikista matemaattisin, se ei tarkoita sitä, etteikö siitä saisi erinomaisia työkaluja työelämään. Johtamisen opintoja arvostetaan erityisesti niiden laaja-alaisuuden ansiosta, minkä merkitys korostuu nopeasti muuttuvassa maailmassa”, Grip huomauttaa.

 

Mainettaan monipuolisempi laskis

Moni ajattelee laskentatoimen olevan vain kirjanpitoa ja tilintarkastusta. Aalto Accountingin puheenjohtajan Joakim Saurénin mukaan laskentatoimi opettaa kuitenkin myös ymmärtämään yleisesti kannattavan liiketoiminnan tekemistä.

Laskentatoimea arvostetaan työelämässä paljon, koska siinä oppii konkreettisia taitoja töihin”, Saurén toteaa.

Vuonna 2011 perustettu laskentatoimen ainejärjestö tunnettiin vuoteen 2011 asti nimellä Ky-Profit. Sen jälkeen yhdistys toimi kymmenen vuoden ajan KY Accounting -nimellä kunnes tänä vuonna ainejärjestö ristittin Aalto Accountingiksi.

“Nimenmuutoksen taustalla oli saada ainejärjestömme lähemmäksi Aalto-yhteisöä. Aalto-sana on myös tunnetumpi yhteistyökumppaneidemme keskuudessa kuin KY”, Saurén kertoo.

Myös Aalto Accountingin jäseneksi voi päästä kuka tahansa pääaineesta kiinnostunut Aallon opiskelija. Nykyisin jäseniä on noin 200.

Monien muiden ainejärjestöjen tavoin Aalto Accounting järjestää vuosittain opintomatkan ulkomaille. Muita perinteisiä tapahtumia ovat muun muassa pääaineen uusien opiskelijoiden ilta sekä laskissitsit.

Samassa pääaineessa opiskeleviin sekä potentiaalisiin työnantajiin tutustumisen lisäksi ainejärjestötoiminnassa on Saurénin mukaan myös se etu, että yhteistyöyritysten avulla voidaan järjestää hienompia tapahtumia kuin mihin opiskelijabudjetti normaalisti riittäisi. Aalto Accounting tekeekin luonnollisesti yhteistyötä kaikkien Big4-firmojen kanssa.

 

Jurreja ja vero-oikeutta

Yritysjuridiikan ainejärjestön Juryn puheenjohtajan Harri Tammisten mukaan ainejärjestötoiminnan keskeisenä tarkoituksena pitäisi olla kyseisen pääaineen opiskelijoiden opintomahdollisuuksien ja työelämäyhteyksien parantaminen sekä pääaineeseen liittyvän tietämyksen lisääminen.

Tammiste uskoo yritysjuridiikan tarjoavan opiskelijoille hyvät uramahdollisuudet. Viime aikoina Jury onkin pyrkinyt monipuolistamaan yritysyhteistyötä sekä jakamaan jäsenistölle enemmän tietoa käynnissä olevista rekrytoinneista.

“Pääaineesta valmistuneet työllistyvät monipuolisesti erityyppisiin asiantuntijatehtäviin yksityisellä sektorilla ja hallinnossa, etenkin verotuksen ja kilpailuoikeuden alueella”, Tammiste kertoo.

Vuonna 2003 perustetun Juryn isoimpia vuosittaisia tapahtumia ovat uusien opiskelijoiden ilta, pikkujoulut sekä legendaariset JuryJurrit. Lisäksi ainejärjestö järjestää jäsenistölleen esimerkiksi afterwork-tapahtumia sekä Juryn Kesäpäivät.

“Elokuussa jäsenillemme järjestetyillä Juryn Kesäpäivillä oli varsinkin tänä vuonna keskeinen merkitys yhteishengen kohottajana, sillä se oli meidän vuoden ensimmäinen live-tapahtuma. Oli huikeaa päästä näkemään vanhoja ja uusia kasvoja Alvarin aukiolla sekä viettämään aikaa yhdessä pihapelejä pelaten”, Tammiste kertoo.

Kun fyysisiä tapahtumia ei voitu koronaviruspandemian vuoksi järjestää ja opiskelijaelämä painottui aiempaa enemmän koulutehtäviin ja etäluentoihin, saattoi moni tuntea itsensä yksinäiseksi. Pandemian aikana Jury heräsi pohtimaan myös opiskelijoiden hyvinvointia.

“Päätimme maaliskuussa tehdä jäsenillemme hyvinvointikyselyn koronatilanteen vaikutuksista opinnoissa suoriutumiseen ja opiskelijoiden hyvinvointiin”, Tammiste kertoo.

Koronarajoitusten purkamisen jälkeen Juryn tavoitteena on ollut järjestää perinteisiä tapahtumia aikaisempaa isommassa mittakaavassa. Tammisten mukaan syksyn tapahtumiin onkin jo voitu panostaa aikaisempaa enemmän.

 

Blondimimmejä ja brändipöhinää?

“Markkinoinnissa heilutellaan vain käsiä ja kaikki opiskelijat ovat vähä-älyisiä blondimimmejä.”

Tälläisiä ovat Aalto Marketing Societyn puheenjohtajan Oona Sahlmanin mukaan kärjistetyimmät oletukset markkinoinnin pääaineesta.

“Markkinoinnin opiskelijoissa on naisenemmistö, mutta muuten stereotypiat hädin tuskin vastaavat todellisuutta”, Sahlman toteaa.

Sahlman uskoo käsien heilutteluun liittyvien oletuksen perustuvan siihen, että markkinoinnin kurssitehtävät ovat yleensä numeroiden pyörittelyn sijaan hyvin kirjoituspainotteisia. Se ei hänen mukaansa tarkoita kuitenkaan sitä, etteivätkö markkinoinnin opinnot perustuisi yhtälailla teoriaan ja akateemisiin lähteisiin.

Sahlmanin mukaan on tärkeää, että on olemassa selkeä järjestö, joka tekee kohdennettuja tapahtumia tietyn pääaineen opiskelijoille, ja pitää näiden opiskelijoiden puolia myös keskustelussa laitoksen suuntaan.

Aalto Marketing Societyn edeltäjä Acti perustettiin vuonna 1999, kun markkinoinnin ja johtamisen laitokset jakautuivat. Actin ongelmana oli kuitenkin se, ettei sen nimestä käynyt selkeästi ilmi, mistä pääaineesta on kyse. Niinpä markkinoinnin opiskelijat päättivät tehdä sen, minkä parhaiten osaavat: brändätä.

Vuonna 2016 toteutetulla uudelleenbrändäyksellä haluttiin vahvistaa myös ainejärjestön suhdetta Aalto-yhteisöön, sillä jäseneksi voivat liittyä myös muut kuin markkinoinnin opiskelijat. Lopputuloksena syntyi Aalto Marketing Society (lyhyemmin AMS), jolla on nykyisin noin 300 jäsentä.

AMS:n tärkeimpiin vuosittaisiin tapahtumiin kuuluvat keväisin järjestettävä vuosijuhla eli MARK Annual Ball sekä syksyn alussa uusille markkinoinnin opiskelijoille tarkoitettu pöytäjuhlatapahtuma. Lisäksi AMS on tyypillisesti järjestänyt pikkujoulut sekä ulkomaan ekskursion sekä yhteissitsit Athenen ja Median kanssa.

 

Sekavien sisältöjen selventämistä

Information and Service Management (ISM) on sisällöltään monelle iso mysteeri.

“Monikaan ei oikeasti tiedä, mitä kaikkea ISM pitää sisällään ja mitä siellä oikeasti opiskellaan”, sanoo Aalto ISM:n viestintävastaava Janina Paasila

Siksi merkittävä osa Aalto ISM:n hallitustyöstä koskeekin Paasilan mukaan juuri pääaineen sisältöjen selventämistä sekä opiskelijoille että potentiaalisille työnantajille. Paasilan mukaan ISM:n opintotarjonta on laaja ja se sopii etenkin teknologiasta, datasta ja toimitusketjuista kiinnostuneille. Myös kysyntä ISM:n opiskelijoille on Paasilan mukaan suurta, mikä näkyy niin työllistymisessä kuin palkkatasossakin.

Teknologiapainotteisten sisältöjen vuoksi ISM:n opiskelijoita pidetään joskus wannabe-teekkareina.

“Uskoisin, että suurin osa niistä kauppislaisista, joita teknilliset alat kiinnostavat, päätyvät ISM:ään. Mutta läheskään kaikki ISM:n opiskelijat eivät salaisesti haaveile teekkariudesta”, Paasila sanoo.

Aalto ISM on alun perin perustettu vuonna 2007 nimellä KY-Piste. Nimi on väännös pääaineen silloisesta Business Technology -nimestä. Nykyisen nimensä ainejärjestö sai vuonna 2017.

Jäseniä Aalto ISM:llä on tällä hetkellä reilut 600, mikä tekee siitä jäsenistöltään KY:n suurimman ainejärjestön. Lähtökohtaisesti järjestön toiminta on tarkoitettu ISM:n pääaineopiskelijoille, mutta käytännössä kuka tahansa voi liittyä jäseneksi eikä opiskelijastatusta tarkisteta.

Paasilan mukaan ainejärjestöt ovat tärkeitä monestakin syystä. Ainejärjestöt edustavat opiskelijoitaan opintoasioissa ja tukevat työelämään siirtymistä aktiivisen yritysyhteistyön kautta.

“Ainejärjestö tukee myös saman pääaineen opiskelijoiden yhteisöllisyyttä tapahtumien ja menojen muodossa, mikä edistää hyvinvointia, tasapainoista opiskelijaelämää ja ehkäisee yksinäisyyttä”, Paasila sanoo.

Aalto ISM perinteisiin tapahtumiin lukeutuvat esimerkiksi ulkomaille suuntautuva opintomatka eli Study Trip sekä marraskuussa järjestettävä Oktoberfestistä inspiroitunut Novemberfest.

“Tuoreimpana perinnetapahtuman titteliä koettelee syysvaellus, joka järjestettiin tänä vuonna toista kertaa suurella suosiolla”, Paasila kertoo.

 

Kilpailua hyvässä yhteishengessä

Ajatus rahoituksen opiskelijasta saattaa synnyttää mielikuvia The Wolf of Wall Streetin Jordan Belfortin kaltaisista itsevarmoista ja jopa ylimielisistä hahmoista. Ajoittain puhutaan myös pääaineen sisäisestä kilpailusta, joka asettaa opiskelijoita vastakkain sekä opinnoissa että työnhaussa.

Aalto Financen puheenjohtajan Jesse Hirvelän mukaan rahoituksen opiskelijat ovat hänen kokemuksensa mukaan kuitenkin hyvin maanläheisiä.

“Kilpailullisuus näkyy ainoastaan positiivisessa mielessä, kun opiskelijat auttavat toisiaan sekä puskevat kurssitovereita entistä parempiin suorituksiin”, Hirvelä sanoo.

Hirvelä haluaisinkin uskoa, etteivät Aallon rahishärät kilpaile toisiaan vaan ennemminkin yhtenä joukkona muita pohjoismaalaisia kansainvälisiä yliopistoja vastaan.

Hirvelän mukaan KY on niin massiivinen jäsenmäärältään, että joillain opiskelijoilla voi olla haasteita löytää oma paikkansa suuressa yhteisössä.

“Ainejärjestöillä on mielestäni erittäin suuri vastuu luoda yhteenkuuluvuuden tunnetta oman pääaineen opiskelijoille sekä tarjota yhteisö, joka tukee toisiaan niin opiskeluun kuin sen ulkopuolelle liittyvissä asioissa.”

Vuoteen 2020 asti KY-Financena tunnettu rahoituksen ainejärjestö perustettiin alun perin Ekocontact-nimisen kerhon pohjalle vuonna 1991, kun rahoituksen laitos aloitti toimintansa. Viime vuonna nimi päivitettiin yleisen trendin mukaisesti Aalto Financeksi.

Jäseniä Aalto Financella on noin 300. Toisin kuin monet muut KY:n ainejärjestöt, Aalto Finance huolii jäseniksi vain pääaineen omia opiskelijoita.

Yksi Aalto Financen tunnetuimmista tapahtumista on Lontoon ekskursio, jonka tarkoituksena on vierailla globaaleissa investointipankeissa sekä tutustua paikalliseen kulttuuriin. Osallistujamäärältään suurin tapahtuma on puolestaan keväisin järjestettävä pokeriturnaus. Lisäksi Aalto Finance järjestää vuosittain esimerkiksi afterexam -tapahtumia, golfturnauksen sekä ekskursion Tukholmaan.

Aalto Financen erikoisuutena on myös aktiivinen alumnitoiminta. Vuosittain järjestetään esimerkiksi laaja mentorointiohjelma yhdessä alumnijärjestö Aalto Finance Alumnin kanssa.

“Mentorointiohjelmassa alumnimme eri toimialoilta jakavat oppeja opiskeluiden loppuvaiheille sekä työelämän alkuun”, Hirvelä kertoo.

Hirvelän mukaan noin puolet rahoituksesta valmistuneista päätyy perinteiselle rahoitussektorille töihin. Loput päätyvät erilaisiin työtehtäviin esimerkiksi konsultoinnin, teollisuuden tai yrittämisen pariin. Siksi on Hirvelän mukaan hyvä, että Aalto Financella on laaja ja monipuolinen alumniverkosto, joka auttaa opiskelijoita uravalinnoissa.

 

Poikkitieteellinen IDBM

Myös vuonna 2010 alkunsa saaneella International Design Business Management (IDBM) -maisteriohjelmalla on oma ainejärjestönsä, IDBM Klubi. Järjestön historia alkaa kuitenkin jo vuodesta 2007, jolloin IDBM oli vielä sivuaine. Nykyisin jäseniä on runsaat 120. Jäseneksi voi päästä kuka tahansa Aallon opiskelija.

IDBM Klubi järjestää jäsenistölleen vuosittain useita tapahtumia yhteistyössä IDBM-maisteriohjelman, yhteistyöyritysten sekä muiden opiskelijayhdistysten kanssa. Suurin tapahtumista on Impact, jonka tarkoituksena on esitellä opiskelijoiden kuuden kuukauden projektityöskentelyn tuotoksia. Projekteissa IDBM-opiskelijat ratkovat tosielämän haasteita poikkitieteellisissä tiimeissä.

Projektityöskentely huipentuu Impact Gala -tapahtumaan, joka kerää vuosittain yhteen noin 300 osallistujaa; mukana on opiskelijoita, maisteriohjelman henkilökuntaa, alumneja sekä yritysmaailman ammattilaisia. Pandemian vuoksi tapahtuma järjestettiin tänä vuonna hybridimallilla Clarion-hotellissa. Opiskelijat istuivat noin 4-5 hengen tiimeissä omissa huoneissaan ja lopputuotosten esittelyt striimattiin muille osallistujille.

Kaiken kaikkiaan opiskelijavetoinen ainejärjestö on IDBM Klubin varapuheenjohtajan Pham Hoang Yenin mukaan yksi yksinkertaisimmista tavoista buustata maisteriohjelman opiskelijoiden välistä dynamiikkaa sekä vahvistaa sidettä ohjelman henkilökuntaan.

“Yhdistyksemme tavoitteena on tukea opiskelijoitamme heidän opinnoissaan sekä edistää heidän hyvinvointiaan vapaa-ajallaan. Lisäksi haluamme kannustaa opiskelijoitamme muodostamaan liike-elämän yhteyksiä auttaakseen heitä verkostoitumaan sekä valmistautumaan työelämään siirtymiseen valmistumisen jälkeen”, hän kiteyttää.

4/12/2021 | Yhteisö

Teksti: Jutta Sibakov

Kuvat: Ruut Joensuu

Haluatko kirjoittaa tai kuvata Kylteriin? Onko sinulla juttuvinkki?

Näköislehti