Kädessäsi oleva julkaisu täyttää tänä syksynä 20 vuotta. Juhlan kunniaksi Kylteri kutsuu sinut aikamatkalle katsomaan, miltä näytti helsinkiläisen kauppatieteilijän maailma lehden syntymävuonna 1999.

TEKSTI: MARKUS NIEMINEN
KUVAT: KY-ARKISTO


Kylteri saa alkunsa

KY ja Teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunta TKY ovat julkaisseet jo 1960-luvulta lähtien yhteistä Contactor-opiskelijalehteä. Lehteä tehdään isolla rahalla ja puoliammattimaisin voimin, mutta sen olemassaolo on ollut jo pitkään vaakalaudalla. Osa opiskelijoista katsoo, että lehti oli kaikonnut liikaa opiskelijoiden elinpiiristä.

Alkukeväällä 1999 TKY päättää irtautua Contactorin julkaisemisesta. Pian tämän jälkeen KY:llä aletaan pohtia uuden pelkästään kaupalliseen alaan keskittyvän opiskelija- lehden perustamista. KY julkaisi jo Punakulmaa; viikottaista tiedotuslehteä, jossa kerrottiin ajankohtaisista asioista kuten opiskelijatapahtumista, kurssien aikatauluista ja Raflan ruokalistoista; mutta tämän rinnalle haluttiin lisäksi julkaisu, joka edistäisi kylterikulttuuria niin opiskelijoiden kuin sidosryhmien silmissä.
Kylteri-lehden kaksi ensimmäistä koenumeroa julkaistaan syksyllä 1999. Siinä missä Contactor oli pyrkinyt olemaan opiskelijoiden Suomen kuvalehti, nyt tarkoituksena on tehdä enemmän Imagea: kiiltävää paperia, kivoja kuvia, mutta rehellisiä artikkeleita.

Uusi lehti saa kehuja niin opiskelijoilta kuin myös ulkopuolisilta: Helsingin sanomien Anna-Mari Sipilä, entinen Contactorin päätoimittaja, kehuu arviossaan Kylteriä tyylikkääksi ja sopuisaksi pakkaukseksi. Keväällä 2000 lehti päätetään vakinaistaa osaksi KY:n viestintää.


Kauppiksessa valinnanvaraa, työmarkkinoilla haastetta

Contactor-sotkusta huolimatta TKY:n ja KY:n suhteet ovat asiallisen hyvät. Kauppakorkea- koulun, eli HKKK:n, suhteet teekkareihin menevät kuitenkin pahasti solmuun vapun alla, kun Töölön päärakennuksen reliefiin ilmestyy graffittiteksti “TKK rules”. Tekijöiden henkilöllisyys jää ikuiseksi mysteeriksi.

Seinien sisällä kauppiksella tapahtuu paljon. KY:n tuella rehtoriksi valittu Eero Kasanen pyrkii viemään HKKK:ta eurooppalaisten kauppakorkeiden kärkeen. Suuri saavutus, jäsenyys CEMS-verkostossa, on saavutettu edellisenä vuonna ja ensimmäiset CEMS-opiskelijat aloittavat opintonsa syksyllä 1999. 
(Eero Kasanen työskenteli rehtorina ja myöhemmin kauppakorkeakoulun dekaanina yhteensä lähes 15 vuotta.)

Jo ennen uutta tutkintoa, on HKKK:lla varaa valita mitä opiskella. Pääaineita on tarjolla kaksikymmentä aina taloushistoriasta tietojärjestelmätieteeseen ja jatko-opinnoissa on mahdollista valmistua kauppatieteiden sijaan filosofian tohtoriksi.
Vaikka taloudessa menee paremmin kuin viimeiseen vuosikymmeneen, moni kauppatieteilijä huomaa työpaikan saamisen olevan kiven alla. Syypäitä tähän on kaksi: insinöörit ja tradenomit. Teknohuumassa elävät uusmediafirmat palkkaavat jokaisen, jolla on vähääkään ohjelmointiosaamista, eikä kauppiksella sen opetus ole ollenkaan riittävällä tasolla.
(Uusmedia oli vuosituhannen vaihteen kuumin trendisana liike-elämässä. Merkitykseltään epäselvään termiin liitettiin kaikki, jolla oli tekemistä internetin tai kännyköiden kanssa.)

“Välillä tuntuu, että kuollut insinööri on IT-sektorilla parempi vaihtoehto kuin KTM,” kirjoittaa Kylteri keväällä 2000.
1990-luvun puolivälissä perustetut ammattikorkeakoulut ovat puolestaan alkaneet tuottamaan työmarkkinoille uusia kaupallisen alan osaajia, jotka olivat jo opinnoissa päässeet syventymään työelämän käytännön taitoihin. Moni ekonomi saa työnhaussa huomata, että heidän osaamistaan pidetään liian teoreettisena verrattuna tradenomeihin.
Yhä useammalle tie työelämään kulkeekin erilaisten trainee-ohjelmien kautta, joita suuret yritykset ovat alkaneet perustaa 1990-luvun puolivälin jälkeen. Onhan se tavallaan nöyryyttävää joutua vastavalmistuneena harjoittelijaksi, mutta hyvin sujunut trainee-jakso tarjoaa ainakin mahdollisuuden vakinaistamiseen. Pääaineesta riippumatta Nokia on himotuin työnantaja, mutta myös muiden alojen tunnetuimmat yritykset, kuten Merita, Andersen Consulting ja Sonera kiinnostavat monia.


Elämää KY-talolla

Kun opiskelut sallivat, on koululta helppo siirtyä KY-talolle kuntaelämää varten. Alakertsi – tai kerzi, kuten sitä ajoittain nimitetään – on remontoitu 1998-1999 vaihteessa täydellisesti ja ilmeisellä menestyksellä. Punakulmassa tilaa suitsutetaan “kuin hienon hotellin yökerhoksi.”

KY-talon yläkerroksiin mennessä kannattaa varoa, ettei vahingossa astu sisään väärästä ovesta, sillä neljänteen ja viidenteen kerrokseen oli muuttanut vuokralle Kansallisen Kokoomuksen puoluetoimisto. Vaikka poliittisen puolueen läsnäolo aiheuttaa keskustelua niin opiskelijoissa kuin koulun ulkopuolella, Kokoomus on vakaa ja säntillinen vuokralainen, jonka vuokramaksut mahdollistavat paljon toimintaa opiskelijoille.
Suurin puolueesta aiheutuva vaiva on puheenjohtaja Sauli Niinistön taipumus kadottaa puoluetoimistonsa avain, minkä johdosta KY:n toimistosihteeri joutuu toistuvasti lähettämään uusia kappaleita valtiovarainministerinä toimineelle Niinistölle.
(Kokoomus pysyi KY-talossa vuoteen 2008. Tämänkin jälkeen talossa oli vuokralaisia, kunnes viimeiset muuttivat pois vuonna 2006.)

Vielä Kokoomustakin ylempänä majailee kauppakorkeakoulun alainen New Business Center -yrityshautomo. Siellä rohkeamielisimmät oman elämänsä jarisarasvuot kehittävät e-bisnesta ja webin kaupallisia mahdollisuuksia. Keksintöjen kehittämiseksi HKKK:lle on perustettu jopa innovaatioasiamiehen toimi, joka neuvoo ja tukee ideoiden kaupallista kehittämistä.


K
Y:n varallisuus all-time-high-tasolla

Opintotuen riittävyydestä on moni 1990-luvun lopulla huolissaan. Opintorahaa ei ole korotettu koko 1990-luvun aikana ja nyt tuki oli jäänyt hintojen noususta pahasti jälkeen. Opintorahaa tukee kuitenkin opintolaina ja asumislisä, mikä riittää monelle opiskelijalle hyvin elämiseen.
(Vuoden 1999 jälkeen kuluttajahinnat ovat nousseet kolmennekset. Samassa ajassa opintorahasta on leikattu yli 25%)

Asumisen suhteen kauppatieteilijät ovat erityisen hyvässä asemassa. Muutamaa vuotta aikaisemmin myytyjen Amerin osakkeiden johdosta KY suorastaan kylpee rahassa: vuonna 1999 ylioppilaskunnan taseessa on lähes puoli miljardia markkaa. Osa varoista on päätetty sijoittaa kiinteistöihin, joita KY ostaa ympäri pääkaupunkiseutua. Vuonna 1999 kiinteistöjä on 11 ja lisää hankitaan metron ja junaradan läheltä, kuten Puotilasta, Leppävaarasta ja Vuosaaresta. Himotuimmat huoneet sijaitsevat kuitenkin Vaasankadulla, jonka asukasneuvoston järjestämät bileet ja tapahtumat ovat tunnettuja läpi kylteriyhteisön.
(Vuoden 2019 rahassa puoli miljardia markkaa on noin 110 miljoonaa euroa.) 

Kiinteistösijoittamisen ohella KY keskittyy jäsenistönsä monenlaiseen palvelemiseen. Tarjolla on niin edullisia oopperamatkoja kuin vippipalvelu, jossa kylteri voi saada tonnin lainaa kohtuullisella 8 % vuosikorolla. Takaajaksi tarvitaan lähisukulainen tai kaksi KY:n jäsentä.


Osakeanteja ja maksullista koulutusta

1990-luvun lopulla Suomi nautti talouden kasvusta ja vauhti vain kiihtyi. Uutiset kertoivat Nokia-miljonääreistä ja IT-yritysten, kuten Baswaren ja Interaktiivisen sataman osakeannit aiheuttivat satojen metrien jonot Aleksanterinkadun pankkien eteen. Täysin vierasta ei ollut kyltereidenkään näkeminen näissä jonoissa.
(Interaktiivinen satama oli aikansa suurin ja kaunein uusmediafirma.
Parhaimmillaan yli 600 miljoonan arvoinen yritys epäonnistui kansainvälistymisessä ja yrityskaupoissa, ja katosi lopulta vuonna 2008.)

Uusi talousajattelu näkyy myös politiikassa.1990-luvun jälkipuolella päättäjien puheisiin nousevat taloudelliset kannusteet ja tukiloukot. Ennen kevään 1999 eduskuntavaaleja Keskusta ehdottaa työreformia, johon kuuluu sääntelyn vähentäminen ja paikallista sopimisen lisääminen. AY-liike raivostuu ja Keskusta kärsii tappion vaaleissa.
Opiskelijoille politiikan muutos näkyy uusina rajoituksina opintotukeen. 1998 astui voimaan opintotuen vuositulorajat, joihin viitattiin yleisesti “Tanskan mallina”. Opiskelijajärjestöt, KY mukaanlukien, ovat tyytymättömiä rajoitukseen, mutta suurin huoli on, että Suomessakin alettaisiin suunnitella lukukausimaksuja, joiden keräämisen Tony Blairin hallitus oli juuri aloittanut Isossa-Britanniassa.
(Tanskan mallin ajaminen Suomeen on edelleen käynnissä, mutta tänä päivänä nimi viittaa työttömyyspolitiikkaan.)

Suurempaa keskustelua lukukausimaksuista ei kuitenkaan synny. Harva opiskelijoistakaan silti tietää, että Suomessa on jo yksi korkeakoulu, jossa tutkinnon suorittaminen on maksullista: vuonna 1989 perustetulla kauppakorkeakoulun Mikkelin kampuksella suoritettu BBA-tutkinto kustantaa korkeimmillaan jopa 22 000 markkaa. Mikkelin opiskelijat olivat pitkälti samassa asemassa kuin parikymmentä vuotta myöhemmin opiskelijat Hel- busissa ja Estonian Business Schoolissa: koulutus on maksullista, mutta ei tarjoa Suomessa virallisesti hyväksyttyä tutkintoa.

Kommentit

kommentit