Liikepankin pääekonomistina Heidi Schaumanin tehtäviin kuuluu jakaa tietoa talouden näkymistä. Erityisen tärkeänä hän pitää asiantuntijoiden osallistumista yhteiskunnalliseen keskusteluun.

 

TEKSTI: MAIJA HIRVO
KUVA: RENJA NURMI

 

Voivatko talouden näkymät olla ristiriidassa liikepankin tavoitteiden kanssa Aktian ollessa tulosta tavoitteleva pörssiyhtiö? Mikä on suhtautumisesi tällaiseen tilanteeseen?

Koska pääekonomistin täytyy olla luotettava ja objektiivinen, minulle on annettu valtavasti vapausasteita, mutta tietysti pitää olla itsekuria siitä, mitä menee sanomaan. Hyvä esimerkki on korkoanalyysi, jolla on bisneksen kannalta merkitystä ja jonka teen tehtävänkuvani mukaisesti aidosti objektiivisesti. Sen jälkeen ne muut, joilla on Aktiassa bisnesmandaatti, ottavat ennusteeni oman analyysinsä pohjalle. Tämä on ainakin Suomessa vallitseva jako. Suomessa on juuri nyt sellainen tilanne, että ekonomisteilta pyydetään paljon mielipiteitä, ja se perustuu juuri tähän objektiivisuuteen.

Miten etiikka ohjaa sinua työssäsi?

Jokaisella on tietysti se oma etiikkansa. Työssäni varmasti tärkein asia on, että sanon asiat kuten uskon niiden olevan, ilman omaa agendaa. Joskus se on vaikeaa, sillä otan kantaa omia arvojani koskettaviin asioihin kuten vanhempainvapaajärjestelmään. Toki tarkoituksenani on aina ajatella, mikä on Suomen kannalta paras ratkaisu. Pitää olla kuitenkin aina tarkkana, ettei oma agenda vaikuta liian voimakkaana. Toisaalta minulle maksetaan juuri siitä, että otan kantaa ja minulla on mielipiteitä. Pankeilla on mielestäni tietynlainen vastuu osallistua maltillisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Kuinka tärkeänä pidät ylipäätään aktiivista osallistumista poliittiseen ja yhteiskunnalliseen keskusteluun taloustieteilijänä?

Näen, että asiantuntijoita tarvitaan keskustelussa. Peräänkuulutan sitä, että professorit osallistuisivat entistä aktiivisemmin. Ymmärrän, että julkiseen keskusteluun on vaikea lähteä mukaan, jos ei ole esittänyt mediassa näkemyksiään aikaisemmin. Minulla on sinänsä helpompi tilanne, koska media tietää, että minulla on mielipiteitä. Tietoa ja tutkimusta tarvitaan etenkin poliittisen keskustelun taustaksi. Koen nykytilanteen jopa hieman ongelmallisena: tarvitsemme lisää tutkimuksen linkkiä päätöksentekoon ja mielellään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Kuinka yleistä on, että taloustieteilijöiden näkemykset vallitsevasta ja tulevasta taloustilanteesta eroavat merkittävästi?

Toki taloustieteessä on eri koulukuntia ja jakautuminen on ollut viime aikoina pinnalla. Tässä työssä korostuu eteenpäin katsova osuus ja tulevaisuuden näkymät ovatkin todella tärkeitä esimerkiksi sijoittajien tai valtionhallinnon näkökulmasta. Maailmantalouden megatrendien suunnat menevät aika paljon taloustieteilijöilläkin arvuuttelun puolelle.

Kun käsitellään vaikkapa tasa-arvon merkitystä talouskasvussa, paljastuvat keskustelussa yleensä puhujien omat taustat ja arvomaailmat.  Vaikka faktat ovat taloustieteilijöillä samat, paljon riippuu siitä, kuinka niitä luetaan.

Mikä sai sinut aikoinaan kiinnostumaan taloustieteistä?

Ensimmäinen päätös syntyi jo lukioaikoina, kun olin vaihto-oppilaana Yhdysvalloissa. Huomasin, että kansantaloustiede on sellainen aine, jossa yhdistyy monta alaa, jotka potentiaalisesti kiinnostivat minua. Ihmisläheisyys, psykologia, matematiikka ja yhteiskunnallinen ulottuvuus kiteytyvät etenkin juuri makrotaloustieteessä sellaiseksi kokonaisuudeksi, joka sai minut aidosti kiinnostumaan.

Mikä on työssäsi antoisinta? Entä haastavinta?

Ne ovat varmasti samoja asioita. Asiat, jotka ovat hauskoja ja palkitsevia, ovat myös niitä vaikeita. Tässä työssä täytyy syventyä todella tarkasti asioihin ja aidosti ymmärtää niitä. Se on tietysti haastavaa, mutta myös valtavan mielenkiintoista. Koen joka päivä oppivani jotakin uutta. Työhöni kuuluu paljon kirjoittamista, lukemista, ymmärtämistä, analysointia ja jatkuvaa asioiden seurantaa, joista nautin. Pyrin ilmaisussani siihen, että tavallinen ihminen ymmärtää, mistä puhutaan ja tavoitteeni on pysyä kaukana markkinajargonista. On helppoa jaaritella sitä omaa asiaansa, mutta sen ilmaiseminen selkeästi on aivan eri asia ja ehkä työni vaikein osa. Lisäksi pidän siitä, että saan tavata valtavasti mielenkiintoisia ihmisiä, sillä pääsen kuulemaan näkökulmia ihmisiltä koko talouden spektristä.

Heidi Schauman on väitellyt tohtoriksi Hanken Svenska handelshögskolanista aiheenaan työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmat. Ennen siirtymistään nykyiseen tehtäväänsä hän on työskennellyt Suomen Pankissa ja Nordeassa.

Kommentit

kommentit