TEKSTI: KARI KARTTUNEN

 

Vuonna 2015 kauppatieteiden kandiopetus siirtyi Otaniemeen ja samalla opiskelijat tekivät suuren kulttuurisen harppauksen kohti tuntematonta. Vaikka ajatus Töölöstä lähtemisestä oli alkuun pelottavaa ja huoli KY:n kulttuurin säilymisestä Otaniemessä perusteltua, olemme asettuneet melko mukavasti taloksi teekkarien keskuuteen. Jo kolmessa vuodessa poikkitieteellinen kulttuuri on kehittynyt pienin askelin ja nykyään eriväriset haalarit opiskelijatapahtumissa ovat ennemminkin sääntö kuin poikkeus. Tänä vuonna taikkilaisten ja uusimpien tietojen mukaan ehkä jo vuoden lopussa kauppatieteiden maisterien muuttaessa Otaniemeen Aalto-yliopiston perimmäinen ajatus saatetaan voimaan ja kaikki opiskelijat samalle kampukselle.

KY elää kuitenkin edelleen välitilassa Otaniemen ja Töölön välillä. Suuri osa kulttuuristamme on vuosikymmenten aikana identifioitunut KY-taloon ja monet perinteet sen seurauksena Pohjoiselle Rautatiekadulle. Otaniemen päässä toimistomme ja juhlatilamme ovat väliaikaisratkaisuja, jotka eivät ole niin taloudellisesti kuin sijainninkaan puolesta optimaalisia. Samaan aikaan KY-talo makaa pääosin tyhjänä.

Kun vanhasta luovutaan, on KY:llä vahvasti suunnattu katseita myös tulevaisuuteen ja uuteen kotiimme Otaniemessä. Opiskelijakeskus on haastava, mutta tärkeä projekti, josta haluamme pitää kiinni. Yhteinen rakennus Otaniemen paraatipaikalla ei olisi pelkkä talo vaan yhtenäisen Aallon symboli.  Kaiken toiminnan pikkuhiljaa muuttaessa Otaniemeen tarvitsemme paikan, jossa jäsenistöllämme on omat tilat ja kulttuurimme voi kukoistaa. Mitä sitten tapahtuu KY-talolle? Menettääkö se merkityksensä, kun viimeinen kylteri sammuttaa valot Töölön kampukselta ja ajaa länsimetrolla Otaniemeen?

Keskustelua KY-talon tulevaisuudesta on käyty niin opiskelijoiden keskuudessa kuin valtakunnallisessa mediassakin. Viime vuoden edustajisto antoi hallitukselle tehtäväksi selvittää mahdollisuutta muuttaa rakennus opiskelija-asunnoiksi ja toistaiseksi tämä onkin ollut ensisijainen päämäärämme. Opiskelija-asuntojen myötä talo saisikin pitkälle historialleen luonnollisen jatkumon ja pieni pala meitä jäisi edelleen Töölöön.

Kaavoituspäätöstä odotellessa on kuitenkin mielekästä pohtia, mitä KY-talosta luopuminen todellisuudessa tarkoittaa. Kulttuurillemme merkittävien tapahtumien, kuten mursujaisten ja vapun luonne tulee muuttumaan radikaalisti, kun tilat eivät olekaan enää Helsingin ydinkeskustassa. Olemmeko valmiita muuttumaan ajan myötä ja sopeuttamaan toimintamme uusiin tiloihin? Onko KY-talo vain muinaisjäänne, jonka unohdamme?

Kommentit

kommentit