Merkityksellisyys on yksi keskeisimmistä teemoista, jonka yksilöt nimeävät tavoitteekseen niin työelämän kuin henkilökohtaisen elämän saralla. Se, että saa olla oma itsensä, toteuttaa arvokkaana pitämiään asioita ja edistää omia päämääriään luo elämään arvokkuutta. Tämän teeman inspiroimana päädyimme Kylterin toimituksessa pohtimaan, mitkä tekijät vaikuttavat merkityksellisyyden kokemukseen, erityisesti kyltereiden keskuudessa. 

Kokemus siitä, että saa olla osa jotain itseään suurempaa yhteisöä käsitetään yhdeksi tärkeimmistä merkityksellisyyttä luovista tekijöistä. Varsinkin kulttuurillisen perinnön säilyttäminen ja arvojen välittäminen erilaisten toimien kautta lisäävät yhteisön kokemaa yhteenkuuluvuutta. Tämä vaikutus ilmenee kylterikulttuurissa esimerkiksi tarinallisuuden muodossa: siksi pääjutussa esitelläänkin kauppatieteiden opintosuuntauksiin liitetyt eläinhahmot ja niiden tarinalliset taustat. 

Suorittaminen ja menestys ovat monelle kylterillekin tärkeitä päämääriä; voivatko vastaavat päämäärät muodostaa elämän merkityksellisimmän olemuksen? Tai kuinka meidän pitäisi suhtautua menestykseen? Joonas Remes etsii vastauksia näihin kysymyksiin filosofi Esa Saarisen haastattelun pohjalta kirjoitetussa pohdiskelevassa henkilökuva-artikkelissa.

Vaikka menestys onkin tavoittelemisen arvoinen asia, liian voimakas suorituskeskeisyys voi altistaa kilpailun ja ylisuorittamisen tarpeelle.Tällöin ajatus omasta osaamattomuudesta hiipii helposti mieleen – menestyneellekin ihmiselle. Joillekin käsitys osaamattomuudesta voi muuttua ylitsepääsemättömän vaikeaksi, millä on merkitystä ihmisen minäkuvaan. Puhutaan ajatusvääristymästä, joka tunnetaan nimellä huijariajattelu. Tähän aiheeseen tutustutaan tarkemmin artikkelissa, jonka nimi on saanut vaikutteita Maustetyttöjen esikoisalbumin lopetusraidasta Mä loistan kuin hämärä. 

JENNI TOIVONEN
PÄÄTOIMITTAJA

Kommentit

kommentit