Kärkkäänä yhteiskunnallisena keskustelijana tunnetun Heikki Pursiaisen mukaan ajatushautomot yrittävät saada tutkimuksen vähemmän kuivakkaan muotoon.

 

TEKSTI ALEKSI LINTUNEN
KUVAT ESA-PEKKA MATTILA

 

Millainen rooli ajatushautomoilla on yhteiskunnassa?

No Suomessahan se on aika vaatimaton. Meillä on lähinnä puolueiden ajatuspajat, joiden toiminta on aika hiljaista. Sitten on muutama vähän aktiivisempi toimija kuten Libera, EVA ja Demos. Mielestäni puolueiden ajatuspajat ainakin voisivat ryhdistäytyä ja parantaa poliittisen keskustelun. tasoa huomattavasti. Suunta on kuitenkin yleisellä tasolla ihan hyvä. Ajatushautomot toimivat ikään kuin tutkimuksen ja poliittisten toimijoiden välillä siltoina, tieteen popularisoijina. Pajojen merkitys on siinä, että tutkimusta saadaan vähemmän kuivakkaan muotoon.

Taistelevatko ajatushautomot kuitenkin populismia vastaan?

Tottakai taistelemme, jos siis puhutaan vaikkapa persuilusta tai trumplaisuudesta. Jos nyt olen juhlallinen, niin ajatuspajojen tarkoitus on ”fiksuntaa” keskustelua, eli olla vastapainona populistien helpoille ratkaisuille. En kuitenkaan näe itseäni mitään järjen soihtua kantamassa. Voihan populismi olla välillä hyvääkin, kun puhutaan vaikka eliitin haastamisesta ja herättelystä. Kunhan nyt ei syytetä ulkomailta tulleita siitä, että nyt on joidenkin karjalanpiirakat uhattuina.

Tarvittaisiinko nyt enemmän ideologiaa poliittisen keskustelun pohjalle?

En tarkoita, että meillä tarvittaisiin jotain jäykkää Marxilaisuutta mukaan, mutta kyllä olisi hyvä olla jotain perusperiaatteita, joista ajatukset lähtevät. Siitä syntyy koherenttia päätöksentekoa ja korkeatasoista keskustelua. On hirveän paljon helpompi keskustella eri mieltä olevan kanssa, kun on jokin jämäkkä perusta. Liiallinen pragmaattisuus voikin olla tuuliviirimäistä. Mihinkään järjelliseen keskusteluun ei silloin päästä, kun ei ole mitään järjellistä mieltä.

Mitä eroavaisuuksia näet eri toimijoiden välillä?

Rahoituspuoli erottaa ajatushautomoita merkittävästi, eli tuleeko rahoitus julkiselta vai yksityiseltä puolelta ja myös se, miten sitoutunutta toiminta on aatteellisesti. Liberan toimintamalli on aika erilainen verrattuna muihin, sillä emme ota vastaan ollenkaan julkista rahoitusta. Olisi kyllä hienoa, jos puolueiden ajatuspajat aktivoituisivat ja voisivat heittää koepalloja päättäjille myös päivän polttavan keskustelun ulkopuolelta.

Miten Liberan toimintaa sitten rahoitetaan?

Meillä on noin 70 lahjoittajaa, ja lahjoitukset vaihtelevat muutamista varsin suurista lahjoituksista hyvinkin pieniin. Meillähän on palkattuna vain 1,7 henkilöä. Rahankeruu on Suomessa tehty pöyristyttävän vaikeaksi. Tämä on käytännössä feikki kansalaisyhteiskunta, missä veikkausvaroilla toimivat ns. kansalaisjärjestöt. Mökin mummo pelaa pajatsoa ja raha menee oopperaan. Suomessa lahjoitusperinne on vieras, ja suomalainen kokee maksavansa kuitenkin jo runsaasti veroja kontribuutiokseen. Lainsäädäntö on tehty vaikeaksi – meidänkin varainkeruumme oli kuukausia poikki, kun emme saaneet keräyslupaa uusittua.

Miten ajatuspajojen julkaisuja huomioidaan julkisessa keskustelussa?

Ainakin meidän puolesta voin sanoa, että olemme saaneet aika hyvin liberalismia keskusteluun mukaan. Meidät tunnetaan jo aika hyvin ja blogikirjoitusten lukijakunta on keskikokoisen sanomalehden tasoa. Kuka tahansa kiinnostavaa puhetta tuottava toimija yleensä huomioidaan. Sosiaalinen media on meille aivan keskeinen väline, jota ilman toimintamme ei varmasti olisi tässä mittakaavassa mahdollista.

Mitkä ovat mielestäsi merkittävimpiä asioita, joita Libera on saavuttanut?

Historiamme on vielä lyhyempi kuin miltä se näyttää, koska toiminta alkoi kirjallisuuden suomentamisena. Nykyisen kaltaisena olemme toimineet vasta noin 3 vuotta. Suurin saavutus on ehkä se, että näkökulmaamme ei enää ajatella liberaalina ”hörhöilynä”, eikä mitään kovia oikeistolaisleimoja enää hirveästi liitetä siihen. Konkreettisesti ajateltuna puolestaan olemme vuoden sisällä ehtineet jo haukkua EK:n, kirjoittaa asuntomarkkinoista, julkaistu esseekokoelma Suomen tilanteesta ja otettu kantaa perustuslakivalvontaan.

pursiainen-c-esa-pekka-mattila-7888xox

Heikki Pursiainen on koulutukseltaan ekonomisti ja taloustieteen tohtori Helsingin yliopistosta ja toimii ajatuspaja Liberan toiminnanjohtajana. Hän on myös työskennellyt Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa julkisten palvelujen ja kilpailututkimuksen parissa, sekä erikoistutkijana Turun yliopistossa ja Kilpailuvirastossa.

Kommentit

kommentit