FallUp on intoa puhkuva opiskelijayrittäjyystapahtuma. Tänä vuonna tapahtumaan oli onnistuttu sisällyttämään myös yrittäjyyden varjopuolet ainaisen Suomi nousuun -puheen lisäksi. Kylteri raportoi tapahtuman yleisöstä ja kulisseista.

 

TEKSTI SONIA EL KAMEL
KUVAT & VIDEO GEORGE ATANASSOV
VIDEOHAASTATTELUT EMILIA MÄENMAA

 

Siistiin villakangastakkiin pukeutunut nuori mies kävelee kohti Musiikkitalon Mannerheimintien puoleista ovea olallaan kangaskassi, jossa lukee anteeksipyytelemättömästi ”Go big or go home.” Astun sisään samalla ovenavauksella.

Kello on varttia yli kaksi. Konserttitalo kuhisee kiireisiä harmaapaitaisia nuoria älypuhelimet kädessään ja tohkeissaan olevia eläkeläisturisteja korvalappustereot korvillaan.

Olen opiskelijayrittäjyystapahtuma FallUpissa. Harmaapaitaiset nuoret ovat vapaaehtoisia tapahtumanjärjestäjiä, joista suurin osa kuuluu Aalto Entrepreurship Societyyn. Aaltoes on startup-ekosysteemi, jonka päämääränä on kannustaa opiskelijoita yrittäjyyteen ja helpottaa prosessia, jossa ideasta kehittyy menestyvä kasvuyritys. FallUp on yksi Aaltoesin vuoden päätapahtumista, jonka järjestelyt on aloitettu jo tammikuussa.

Laskeudun muutaman porrastasanteen verran alaspäin, yrittäjyysekosysteemeille varattuun tilaan. Paikalla on kotikentän edustajan Aaltoesin lisäksi muun muassa Helsinki Think Company ja Laureaesin edustajia. Kaikkien pisteiden ympärillä on havaittavissa pöhinää, eli ”aktiivista ja iloista hössötystä” kuten eräs haastattelemamme ekosysteemin edustaja meille sanan tulkkasi. Tapahtuman markkinoinnissa on käytetty toistuvasti startup-skenelle ominaista pöhinä sanaa – ja luultavasti ilman ironian häiventäkään.

 

Opiskelijatapahtuma on sponsorille mahdollisuus kasvojenkohotukseen

Black Box -nimisen tilan edessä istuu parikymppinen poika uppoutuneena muistiinpanoihinsa. Raotan ovea ja kurkistan sisään. Huoneeseen on levittäytynyt noin kymmenkunta nuorta, kaikki samanlaisessa hartaassa tilassa kuin ulkopuolella kohtaamani poika. Käynnissä on Nordean, tapahtuman pääsponsorin, järjestämä pitching workshop “pitching by <3”.

Suuri punainen sydän ei suinkaan ole eksynyt tapahtuman nimeen sattumalta. Sampsa Laine, Nordean Suomen pk-yrityksistä vastaava liiketoiminnanjohtaja kertoo, että pankkikonsernilla on bränditutkimuksen kautta ilmennyt ”selkeä maineongelma, joka täytyy ratkaista kohtaaminen kerrallaan.” Pankki näyttäytyy etenkin nuorille työnhakijoille kylmänä ja tylsänä työnantajana, ja tätä mielikuvaa ollaan nyt murskaamassa.

“Haluamme olla mukana yrittäjien ja yritysten matkassa alusta saakka. Pyrimme erkaantumaan korporaatiojargonista  ja sen takia tulimme tänne tunneaiheella. Haluamme välittää nuorille lämpöä ja kannustaa nuoria uskomaan siihen, mitä he tekevät yrittäjinä”, kertoo Kia Lund, joka työskentelee Nordean strategian parissa.

”Haluamme olla lähellä opiskelijoita. Emme halua, että Nordea nähdään vain isona korporaationa isoille yrityksille.” Toisin sanoen Nordea on paikalla myös kalastelemassa uusia asiakkuuksia. Nuorten kannustaminen yrittäjyyteen on suhteellisen uutta pääkaupunkiseudun korkeakouluissa – puhumattakaan suurista finanssikonserneista.

Pian ensimmäinen pitchaaja nousee pienelle, korotetulle lavalle muutaman kannustavan taputuksen saattelemana. Joku huutaa ”Hyvä Aleksi!”. Sama poika, joka istui hetki sitten huoneen ulkopuolella, seisoo takarivissä ja liikehtii hermostuneesti. Kynnys osallistumiseen on matala, tunnelma on intiimi ja koko tilanteesta tulee ennemmin mieleen vertaistukiryhmän tapaaminen kuin pohjoismaisen pankkikonsernin tilaisuus Euroopan suurimmassa opiskelijayrittäjyystapahtumassa.

Tämä oli mielestäni tosi hauska ympäristö pitchata. Vaikka minua jännitti, oli jännitys positiivista kutkutusta. Täällä oli tosi vastaanottava fiilis, eikä pitchauksen tarvinnut olla vielä valmista tai jotain tiettyä”, kertoo poika, joka vielä hetki sitten jännitti omaa esiintymistään.

 

Sympaattinen David Helgason rikkoi startup-yrittäjän rokkistaraimagoa

Kun astun ulos Black Boxista, nuoria on valunut joukoin sisään, pöhinä on moninkertaistunut ja  vanhukset ovat kadonneet näköpiiristäni. He ovat ehkä menneet hotellille nukkumaan tai illallistamaan – tai sitten he ovat epähuomiossa seuranneet nuoria sisään konserttisaliin ja istuvat paraikaa kuuntelemassa FallUpin kansainvälistä pääpuhujaa David Helgasonia.

Kun Helgason kipuaa lavalle jostain takaa kuuluu rapinaa. Eräs aiemmin tapaamamme startup-ekosysteemin edustaja mussuttaa munariisipasteijaa takani. Helgason aloittaa puheensa ja yritän parhaani mukaan keskittyä häneen. Parikymppisenä Helgason perusti muutaman kaverinsa kanssa Unity Technologiesin, yrityksen, jonka työkaluilla luotuja pelisovelluksia on ladattu yli 24 miljardia kertaa ja jonka avulla kehitettiin esimerkiksi Pokémon Go.

Rapina kuitenkin yltyy. Helgason kertoo tarinaansa pilveä polttavasta, öisin koodaavasta, neljä kertaa yliopiston keskeyttäneestä jannusta, yhden maailman suosituimman pelimoottorin kehittäjäksi. Puheesta välittyy ujo intohimo, joka jää leijailemaan jonnekkin ensimmäisten rivien tienoille ja vaimenee tyystin takarivin parville saapuessaan. Takanani istuva mies nuolee sormenpäistään viimeiset filotaikinan jäämät, ja Helgason poistuu lavalta kaksikymmentä minuuttia etuajassa.

2016.10 - Fallup

Aitous ja arvot yrittäjyyden pohjana

Helgasonin jälkeen lavalle marssitetaan viisi yrittäjää paneelikeskusteluun. Keskustelua vetää edellisvuoden tapaan Aape Pohjanvirta, primepöhisijä ja Startup Saunan kummisetä. Pohjavirran ote on ilmeisen provosoiva ja juontaja naurattaakin yleisöä piruillen panelisteille lähestulkoon kaikesta mahdollisesta. Ympäriltäni kajahtelevat hörähdykset vaihtuvat kuitenkin epämukavaksi kiemurteluksi ja hämmennykseksi, kun Pohjanvirta iloitsee naisten ja miesten olevan täysin tasa-arvoisessa asemassa Suomessa. Edessäni istuva nainen kääntyy ympäri ja pyöräyttää minulle silmiään. Pyöräytän takaisin.

Paneelikeskustelussa yrittäjyyden romantisointi ja pöhinäkliseet eivät saa jalansijaa, vaikka tilanvarausyritys Venuu:n perustaja ja toimitusjohtaja Jerome Saarinen huudattaakin yleisöä startup-energian nimissä.

”Yks, kaks, kol… JEEEEE!!!”

Trashionista Outi Les Pyyn kauniisti rullalle muotoillut etuhiukset värisevät, kun hän kertoo paneelikeskustelussa luvanneensa itselleen 13-vuotiaana irtisanoutuvansa sinä päivänä kun töihin meno alkaa vituttaa. Les Pyystä tuli vaatetusalan yrittäjä.

Paneelikeskustelun päätyttyä Les Pyy kertoo Musiikkitalon työpaikkaravintolassa ansaitsevansa alle puolet siitä rahamäärästä, minkä hän ansaitsi kun ennen yrittäjyyttään, vaikka hän käytännössä elää töitä. Tunne, että kokee tekevänsä jotain merkityksellistä, on kuitenkin arvokkaampaa kuin palkkakuittien erotus.

 

Hyvä bisnes ei tarkoita välttämättä rahallista menestystä, vaan sitä että yrityksen arvomaailma on kohdallaan.

 

”Se draivi minkä saan siitä, että teen asioita millä koen olevan merkitystä, saa jaksamaan aivan eri tavalla. Ennen en pystynyt seisomaan myymäni tuotteen takana ja se söi minua vuosien varrella elävältä.  Hyvä bisnes ei tarkoita välttämättä rahallista menestystä, vaan sitä että yrityksen arvomaailma on kohdallaan. Se tarkoittaa, että olet valmis sanomaan jollekin keikalle tai asiakkaalle ‘ei’ jos se ei kohtaa yrityksen arvomaailmaa”, Les Pyy sanoo.

Yksi panelisteista, matkailuyritys Duara Travelsin perustaja Johanna Vierros, myöntää Pohjavirran hiillostuksessa kieltäytyneensä erään sijoittajan tarjouksesta, vaikka rahoitus olisi tullut nuorelle startupille tarpeen.

”Paljon tärkeämpää kuin raha on se, mitä ihminen tuo tiimiin.”

Vierros kertoo myös avoimesti olevansa vielä epävarma siitä, lähteekö hänen startupinsa lentoon. Tai siitä onko tässä ylipäätänsä mitään järkeä. Nuoret yrittäjät osoittavat opiskelijoille, ettei yrittäjyys ole vain pöhinää, innovointia ja rahoituksen keräämistä, vaan myös epävarmuutta, burnouteja ja konkursseja.

 

”Päiväni tähtihetki oli, kun kävin ostamassa McFlurryn yläkerran mäkkäristä ja menin pihalle röökille.”

 

Epävarmuudesta tai epäonnistumisesta puhumista ei kaihdeta – päinvastoin, panelistit näkevät epäonnistumisen keskeisenä osana menestystä. Saarinen peräänkuuluttaa epäonnistumisen merkitystä oppimisprosessin kannalta ja toteaa kehityksen loppuvan tyytyväisyyteen. Nuoria suorastaan kannustetaan epäonnistumaan, kokeilemaan keskeneräisiä ideoitaan ja räpiköimään takaisin pystyyn.

Epäonnistumisen ilosanoman julistaminen on kuitenkin vaikeaa konkurssihakemusta täyttäessä. Les Pyy teki ensimmäisen konkurssinsa 23-vuotiaana työskennellessään toiminimellä ompelijana Kluuvin silloin autiossa pohjakerroksessa.

”Päiväni tähtihetki oli, kun kävin ostamassa McFlurryn yläkerran mäkkäristä ja menin pihalle röökille. Tein tappiota joka ikinen päivä puolen vuoden ajan.”

Lopuksi jokainen panelisti antaa hiirenhiljaa kuunteleville nuorille neuvon: Uskokaa itseenne. Epävarmuus on ok. Olkaa aitoja. On ok eksyä. Startup on loistava ensimmäinen työpaikka.

Käännyn kurkistamaan permannolle. Kuuntelijat istuvat  liikahtamatta ja haalivat oppeja.

2016.10 - Fallup

 

Yleisö söi Kyrö Distilleryn Mikko Koskisen kädestä

Seuraavaksi konserttisalin kolmelle massiiviselle ruudulle tunkeutuvat viiden miehen paljaat pakarat. Kuvassa näkyvät istumalihakset kuuluvat maailman parasta giniä valmistavan tislaamon, Kyrö Distilleryn, perustajajäsenille. Kuvassa on myös Mikko Koskinen, yrityksen markkinointivastaava, joka myhäilee päälavalla.

Pohjoismainen viina on virkistävä aihe teknologiaintensiivisen illan loppupuoliskolla. Koskinen kuvailee kieli poskella hullun idean tarinan, joka sai alkunsa poikien huurteisesta saunaillasta. Kehitys tapahtui nopeasti ja sattumanvaraisesti. Koskinen tirskahtelee lavalla omille kommelluksilleen.

Koskinen on loistava tarinoija. Hän on kuin faabelin arvoituksellinen satusetä pitkine partoineen ja vienoine hymyineen. Tekisi mieli kivuta parvelta lähemmäs lavaa istumaan suoraan Koskisen eteen.

2016.10 - Fallup

Ruudulla vilahtelevat nyt pakaroiden sijaan herttaiset maalaisnäkymät, vanhat juustomeijerit ja Aira Samulin tanssimassa kesähämärässä pellolla valkoinen mekko ja leiskuvan punaiset hiukset hulmuten. Pystyn kuvittelemaan käsin tislatun ruisviskin tai puolukoilla ja rosmariinilla terästetyn gin tonicin vivahteet. Syljeneritys suussani tihentyy.

 

Ruudulla vilahtelevat nyt pakaroiden sijaan herttaiset maalaisnäkymät, vanhat juustomeijerit ja Aira Samulin tanssimassa kesähämärässä pellolla valkoinen mekko ja leiskuvan punaiset hiukset hulmuten.

 

Kyrö Distillery profiloituu yleisöä – ja asiakasta – naurattavien tarinoiden avulla suomalaiseksi menestystarinaksi. Markkinoinnin ammattilaisena Koskinen on varmasti tietoinen tarinankerronnan merkityksestä onnistuneen markkinoinnin näkökulmasta.

Jostain yleisön uumenista kumpuaa kysymys siitä, että onko Koskinen kenties erehtynyt ammatinvalinnassaan – eikö hän sopisi pikemminkin stand-up koomikoksi?

Koskinen hymähtää epäonnistuneensa koomikkona, sillä ”viina vei” ja poistuu illan ylivoimaisesti raikuvimpien aplodien saattelemana backstagelle. Konserttisaliin jää leijailemaan epätietoisuus siitä, olisiko Koskisella ollut vielä jotain sanottavaa.

 

Kymmenen vuotta sitten yrittäjyys ei ollut katu-uskottavaa

Kun aurinko on jo heijastanut viimeiset säteensä Musiikkitalon lasisiin seinämiin, startup-yrittäjät Miki Kuusi ja Kristo Ovaska nousevat päälavalle.

Kumpikin vanhoista aaltoesiläisistä muistelee, kuinka heidän kauppisaikojensa alkuvaiheessa yrittäjyydestä unelmoivat olivat epäonnistujia, jotka jäivät tulevien rahishärkien sorkkiin tai KY-talon ulkopuolelle sateeseen paistamaan makkaraa.

Ovaska kuvailee, kuinka Kuusesta olisi voinut tulla perinteinen investointipankkiiri, kuinka hän olisi voinut suorittaa kauppakorkeakoulun vitosen keskiarvolla ja mennä Nordealle duuniin.

”Nyt potentiaalista on kuitenkin saatu satakertainen määrä irti.” Ovaska summaa

“Unelmani ensimmäisen vuoden kauppislaisena oli  yhtäkkiä päästä Nordealle kesäharjoitteluun”, Kuusi jatkaa samalla kun tapahtuman järjestäjät luultavasti huokailevat tuskissaan backstagella – Nordea kun on tapahtuman pääsponsori.

2016.10 - Fallup

Miki Kuusi on startup-yrittäjyyden ilmentymä.

Mikä sai aikaan nopean kulttuurinmuutoksen Suomessa täysin yrittäjävastaisesta ilmapiiristä Ovaskan sanoin ehkä yhteen maailman yrittäjämyönteisimpään ilmapiiriin tällä hetkellä ?

Makrotason muutokset, paljastaa Ovaska myöhemmin haastattelussa.

”Ilman Aalto-yliopiston syntyä ja Design Factoryä, Aaltoesiä ei olisi perustettu. Samaan aikaan kun halutuin työpaikka ja suomalainen unelma Nokia kaatui, joku näytti että on mahdollista menestyä – Rovio ja Supercell lähtivät hurjaan nousuun. Nämä muutokset mahdollistivat sen, että Aaltoesille oli sopiva ilmapiiri syntyä – se olisi voinut ihan hyvin syntyä vaikka puunjalostusteollisuuden edistämiseen.”

Kuusi puolestaan korostaa yksilön merkitystä muutoksen kantavana voimana.

”Aallossa oli ihmisiä, kuten Kristo, jotka näkivät, että Suomeen tarvitaan jotain muutakin kuin ikuinen usko, että Nokia pelastaa meidät kaikki.”

Ovaska uskoo, että jos samanlainen kehitys jatkuu 10-20 vuotta, Suomi on pelastettu.

”FallUp on upea esimerkki. En ole koskaan ollut vastaavanlaisessa tapahtumassa edes kansainvälisesti ajatellen. Kaikki toimii kuin junan vessa. Missään tapahtumassa ei ikinä mikään toimi kuin junan vessa.”

Kylteri x Miki Kuusi & Kristo Ovaska from Kylteri on Vimeo.

Ovaska julistaa, että nuoret tekevät vuosi vuodelta upeampia, isompia ja siistimpiä asioita. Tunnistan, mistä hän puhuu. Vapaa-ajan ja työn rajojen sumentuessa nuoret myös vaativat työltään enemmän kuin edeltävät sukupolvet. Työn on oltava kehittävää, innostavaa ja itsenäistä. Työyhteisöltä kaivataan monikulttuurisuutta, joustavuutta sekä yhteisöllisyyttä – community luncheja ja dinnereitä.

Ajatus siitä, että kaikkia kannustetaan sokeasti yrittäjyyteen tuntuu vieraalta. Kaikista ei ole yrittäjiksi eikä täydykään olla – tarvitsevathan startupitkin työntekijöitä.

Outi Les Pyyn mukaan hänen tuntemansa nuoret voivat paremmin pienissä yrityksissä, kuin megakorporaatioissa.

”Mielestäni mennään pahasti metsään, kun sanotaan että ’sinun pitää ryhtyy yrittäjäksi’ – ei tarvitse. Sinun tulee löytää ympärille sopivat ihmiset keiden kanssa perustaa yritys.”

Vaikka FallUp markkinoi itseään tapahtumana, jossa nuoria kannustetaan yrittäjyyteen, onnistui se jossain muussakin. Tapahtuma nimittäin kannusti nuoria luomaan vankan pohjan terveelle itsetunnolle ja omalle arvomaailmalle, joiden pohjalta toimia elämässä yhteistyössä muiden samanhenkisten ihmisten kanssa  – vaikka sitten yrittäjinä.

 

Kommentit

kommentit