Niin tupakan kuin turkiksienkin eettisyyttä on kyseenalaistettu ja ulkopuoliselle niiden markkinat vaikuttavat kuolevilta.
Kylteri otti selvää alojen tulevaisuuden näkymistä.

 

TEKSTI: LASSE KAARTINEN
KUVAT: JAAKKO KAHILANIEMI

 

Ylilihaviksi kasvatettuja kettuja uimassa jätöksissään ritilähäkeissä suomalaisilla turkistiloilla – suomalaisille tutuksi tullutta kuvastoa viimeisten parinkymmenen vuoden aikana. Kohut ja yleinen asenneilmaston muutos ovat vaikuttaneet turkisalaan: turkistilojen määrä on 2000-luvun kuluessa liki puolittunut. Silti turkisala porskuttaa ja vuonna 2014 turkiksia vietiin Suomesta ulkomaille vielä 460 miljoonan euron arvosta. Suomen turkiseläinten kasvattajain liitto ei näe tilannetta kuitenkaan hälyttävänä:

”Turkisalalla suhdannevaihtelut ovat aina olleet merkittäviä ja alan syklisyys on tuttua tuottajille. Tämänhetkistä alhaista hintaa selittää ennen kaikkea vuosikymmenen alussa ollut korkeasuhdanne, jolloin myynti Kiinaan oli runsasta”, sanoo Olli-Pekka Nissinen, Suomen turkiseläinten kasvattajain liiton (Profur) viestintäjohtaja.

Turkistilojen vähentymiseen Nissisellä on myös selitys: muiden maaseutualojen tavoin turkistarhauksessa tilojen koot ovat kasvaneet lukumäärän vähetessä.

”Itse asiassa eläinmäärät ovat ihan samalla tasolla kuin 1980-90-luvuilla. Ala ei ole näivettynyt toisin kuin jotkut kriitikot väittävät.”

Viestinnästä ja yhteiskuntasuhteista Philip Morris Finland Oy:ssä vastaavan Päivi Mononen-Mikkilän sähköpostin allekirjoituksessa komeilee slogan: Designing a Smoke-Free Future@PMI

 

Asenneilmapiirin muutos myllertää myös tupakka-alalla. Tupakointi on vähentynyt runsaasti ja trendin uskotaan jatkuvan tulevaisuudessakin. Maailman terveysjärjestö WHO on arvioinut, että vuonna 2025 noin miljardi ihmistä polttaa tupakkaa. Sosiaali- ja terveysministeriö kaavailee Suomesta savutonta vuoteen 2030 mennessä. Lienee kiistatonta, että tupakka-alan tulevaisuuden ympärillä leijailee mustia savupilviä.

Vielä ei kuitenkaan olla konkurssissa: vuonna 2017 tupakkajätti Philip Morrisin (PMI) liikevaihto oli yli 78 miljardia dollaria. Philip Morrisin brändeihin kuuluvat sellaiset jättitupakkamerkit kuten L&M ja Marlboro.

WHO:n ennusteet ja sosiaali- ja terveysministeriön tavoitteet Philip Morris näyttää kuitenkin ottaneen tosissaan. Viestinnästä ja yhteiskuntasuhteista Philip Morris Finland Oy:ssä vastaavan Päivi Mononen-Mikkilän sähköpostin allekirjoituksessa komeilee slogan: ”Designing a Smoke-Free Future@PMI”, siis Philip Morris International suunnittelemassa savutonta tulevaisuutta. PMI:n mielestä sosiaali- ja terveysministeriön tavoite savuttomuudesta vuoteen 2030 mennessä on saavutettavissa oleva tavoite.

”Tavoite on epärealistinen, jos samanaikaisesti savuttomuuden kanssa pyritään nikotiinittomuuteen”, sanoo Mononen-Mikkilä.

Siksi Philip Morrisin fokuksessa ovatkin nyt savuttomat tupakkatuotteet, kärjessä sähkötupakka ja kuumennettavat mutta ei palavat tupakkatuotteet. Ensimmäinen kyseistä teknologiaa edustava tuote, IQOS, on lanseerattu jo 35 maassa, joihin ei kuulu Suomi.

On kiinnostavaa, että tupakka-ala kampanjoi nyt itse savuttoman tulevaisuuden puolesta. Sen motiivi tehdä niin on aiheellista kyseenalaistaa. Onko kovinkaan eettistä samanaikaisesti kampanjoida savuttoman tulevaisuuden puolesta ja toisaalta pyrkiä myymään entistä enemmän nikotiinituotteita?

Mononen-Mikkilän mukaan uusien tuotteiden kohderyhmänä ovat aikuiset tupakoitsijat: ne, jotka pitäytyisivät perinteisessä tupakassa ilman uusia, vähemmän haitallisia vaihtoehtoja.

”Tutkimukset vahvistavat laajasti, että vaikka nikotiini ei ole riskitöntä, se ei ole tupakkasairauksien ja -kuolemien pääasiallinen aiheuttaja. Syynä ovat erityisesti tupakan palamisesta aiheutuva savu ja sen mukana hengitettävät myrkylliset yhdisteet”, Mononen-Mikkilä sanoo.

Tupakka-alalla toimiminen on erilaista kuin muilla aloilla. Vaikka markkina on olemassa, sen lisääminen perinteisin keinoin on haastavaa. Mainonta on kiellettyä ja brändien näkyvyys lailla erityisen rajoitettua: askit on kaupoissa piilotettu ja seuraavaksi merkkien logoja kaavaillaan poistettavaksi. Miten onnistuu brändien rakentaminen näin rajoitetulla markkinalla?

”Olennaista on, että kaikkia alan toimijoita kohdellaan samalla tavalla. Toimimme kaikilla markkinoilla pilkuntarkasti vallitsevan lainsäädännön mukaan”, Mononen-Mikkilä vastaa lyhyen varovasti.

Mononen-Mikkilän mukaan Suomi on ollut tupakkasääntelyn johtavia maita jo vuosien ajan ja suomalainen lainsäädäntö asian suhteen maailman tiukimpia. Hänen mukaansa Philip Morris tukee sääntelyn tavoitteita: tupakoinnin aloittamisen ehkäisemistä, tupakoinnin lopettamiseen kannustamista ja tupakoitsevien määrän vähentämistä.

”Perinteisellä tupakkasääntelyllä on kuitenkin rajansa. Euroopan komission eurobarometrin mukaan 18 prosenttia suomalaisista tupakoi päivittäin vuonna 2017”, Mononen-Mikkilä sanoo.

Turkisalaa ovat taas ravistelleet erilaiset kohut ja turkistarhat ovatkin olleet aktivistien hampaissa kerta toisensa jälkeen.

”Totta kai kohuilla, kuten esimerkiksi viranomaisten tilatarkastustuloksilla on vaikutusta alaan ja maineeseen”, sanoo Profurin viestintäjohtaja Olli-Pekka Nissinen. “Liitto ja kasvattajat ovat ottaneet kaikki huomiot vakavasti.”

Nissinen harmittelee oman liittonsa puolesta sitä, että merkittävä osa julkisista kohuista on liittynyt järjestäytymättömiin tiloihin, jotka eivät ole mitenkään turkiseläinten kasvattajain liiton hallittavissa. Esimerkiksi hän ottaa vuoden alussa Kokkolasta löytyneen huomattavan ylisuuren siniketun, jonka silmät olivat peittyneet puoliksi umpeen ylijalostuksen takia.

”Profurin selvitysten mukaan kettu oli karannut liiton ulkopuoliselta tilalta, jota hallinnoivat aasialaiset tahot. Tähän piittaamattomaan eläintenpitoon voi liittyä siitoseläinten vientiä Suomesta pois eikä siinä eläinten hyvinvointi ole ykkösenä. Profur ei suvaitse tällaista toimintaa”, Nissinen sanoo.

Eläinten oikeuksia edistävän Animalian mukaan juuri eläinten ylilihavuus on muodostunut merkittäväksi ongelmaksi turkistiloilla. Eläimet eivät myöskään pääse metallihäkeissä toteuttamaan lajityypillistä käyttäytymistään. Animalian tavoitteena on turkistarhauksen lakkauttaminen.

Nissisen mukaan suomalaisten tuottajien ja Profurin rakentama tilasertifiointijärjestelmä on toiminut esimerkkinä muille tuottajamaille. Sertifioinnilla, johon jatkossa kuuluu myös sinikettujen painoindeksin seuraaminen, turkiskasvattajat pyrkivät vastaamaan yhä tiukentuviin vaatimuksiin eläinten oikeuksista ja hyvinvoinnista.

Kuluttaja-asiamies kirjelmöi jo vuonna 1993, ettei turkisala saa mainostaa aitoja turkiksia keinoturkiksia ympäristöystävällisempinä.

 

Muovijäte- ja mikromuoviongelmasta povataan Nissisen mukaan turkisalan kasvun vauhdittajaa. Profur uskoo, että kyseinen ongelma nostaa muovittomien, täysin maatuvien turkistuotteiden merkitystä. Lisäksi Profur pitää tärkeänä turkisalalla toteutuneita kiertotaloushankkeita, esimerkiksi biopolttoaineiden valmistamista eläinrasvoista ja biokaasun tuottoa lannasta.

”Suomalaiset turkikset ovat 98-99-prosenttisesti vientituote, mutta turkiselinkeinon tavoitteena on kasvattaa kotimaan myyntiä noin viiteen prosenttiin. Uskomme, että muoviongelmaan vastaaminen ja alan toteutunut kiertotalous auttavat suomalaisia näkemään luonnonmukaisten turkisten arvon”, Nissinen sanoo.

Oikeutta eläimille -järjestö on ympäristövaikutuksista vastakkaista mieltä. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tekemän tutkimuksen mukaan turkiseläinten lanta ja virtsa aiheuttavat typpi-, fosfori- ja ammoniakkiyhdistepäästöjä ympäristöön. Nämä yhdisteet aiheuttavat rehevöitymistä. Kuluttaja-asiamies kirjelmöi jo vuonna 1993, ettei turkisala saa mainostaa aitoja turkiksia keinoturkiksia ympäristöystävällisempinä.

”Turkisalan kiertotalouden myötä 25 vuotta vanha lausunto asettuu uuteen valoon. Meidän näkemyksemme mukaan on varsin kiistatonta, että aitojen turkisvaatteiden lisääntyvä käyttö voisi vähentää muovijohdannaisten vaatteiden käyttöä pakkasvyöhykkeen maissa. Samoin elinkeinon kiertotalousfunktiot kuten rehukalastuksen aiheuttama fosforin nettopoisto Itämerestä ovat merkittäviä”, Nissinen kommentoi.

Alan kuolemaan Profur ei tietenkään usko. Viestintäjohtajan mukaan turkiselinkeinon merkitys Suomelle on suuri: nettovientitulot ovat 2010-luvulla olleet keskimäärin 500 miljoonaa euroa vuosittain.

”Tavoitteemme on kasvattaa Suomen turkiselinkeinon kokoa ja kuten todettua, myös turkisten myyntiä kotimaassa”, Nissinen kertoo.

Philip Morriskaan ei näe omaa alaansa kuolevana, ainakaan vielä. Yrityksen pyrkimyksenä on kuitenkin lopulta luopua kokonaan perinteisistä savukkeista ja rakentaa yrityksen tulevaisuus savuttomien nikotiinituotteiden ympärille.

”Jos kaikki aikuiset tupakoijat siirtyisivät poltettavista savukkeista uusiin, vähemmän haitallisiin savuttomiin vaihtoehtoihin, se olisi kansanterveydellisesti merkittävää”, Philip Morrisin viestintäjohtaja Mononen-Mikkilä sanoo.

On tietysti edelleen kyseenalaista, onko nikotiiniin perustuvien savuttomien tuotteidenkaan myynti varsinaisesti eettistä. Pelkän nikotiinin terveyshaitat ovat kiisteltyjä.

”Vaikka paras vaihtoehto terveyden kannalta on luopua kaikkien nikotiini- ja tupakkatuotteiden käytöstä, tupakkapolitiikan uudet innovaatiot pitäisi hyväksyä täydentämään nykyisen tupakkapolitiikan keinovalikoimaa”, Mononen-Mikkilä sanoo.

Nähtäväksi jää, miten aloihin liittyvä perustavanlaatuinen kysymys niiden eettisyydestä vaikuttaa tulevaisuudessa niiden kysyntään. Eläinten kasvattaminen vaatteiksi ei muutu kaikille positiiviseksi asiaksi vain sen tiedon ansiosta, että vaate lopulta maatuu kokonaan. Tupakka-alalla haastavaksi osoittautuu kysymys siitä, kuinka eettistä on valmistaa hetkeäkään tästä eteenpäin kiistatta terveydelle haitallisia tupakkatuotteita.

Philip Morris Finland Oy:n viestintäjohtaja Päivi Mononen-Mikkilän työura on sikäli mielenkiintoinen, että hän on työskennellyt tupakka-alan lisäksi turkislobbarina vuodesta 1996 alkaen. Alkuvuodesta ilmestyneessä Helsingin Sanomien haastattelussa Mononen-Mikkilä sanoo, ettei hänen mielestään kummallakaan alalla ole eettistä ongelmaa.

Lienee totta, ettei alojen kuolema ole lähellä. Jos turkisalan kotimainen kysyntä lopahtaisi lähes kokonaan, löytyisi ulkomailta kysyntää vielä runsaasti. Tupakoitsijatkaan eivät lopu tästä maailmasta aivan äkkiä.

Ovatko sitten eettisyyden lisäämiseksi ja toimialan tulevaisuuden turvaamiseksi tehdyt toimet riittäviä? Se jää lopulta kuluttajien ratkaistavaksi. Niin – elleivät vastapuolen toiveet alojen kieltämisestä lailla toteudu ennen sitä.

Kommentit

kommentit