Kolumni: Money talks – Ekologinen kestävyys -edition

Ekologinen kestävyys on kriisissä, mutta ratkaisukeskeinen keskustelu aiheen ympärillä ontuu. Kylterin toimittaja Siiri Varis pohtii, voisivatko ekonomit ratkaista tilanteen.

Ihmisen velka maapallon miljardeille muille lajeille paisuu paisumistaan, ja luonnon rikkaus on vaarassa kuihtua kuiviin. Biodiversiteetin taloustieteeseen keskittyvän Dasguptan raportin mukaan taloudellinen kasvu on mahdollistettu riistämällä luontoa. Ilmastonmuutospaneeli IPCC:n tuorein julkaisu (8/2021) puolestaan kertoo ilmastonmuutoksen olevan täysin ihmisen vastuuttoman toiminnan aiheuttama. “Nyt tarvitaan ryhtiliike”, voisi jokaisen Suomen luonnottoman kuumassa kesähelteessä kärvistelleen kuvitella julistavan. Mutta kuinkas sitten kävikään?

Rehellisesti sanottuna tämänhetkinen keskustelu ilmaston lämpenemisen ja elonkirjon heikkenemisen ympärillä saa minut ajoittain häpeämään silmät päästäni. Kun puhutaan ilmastokriisistä, olennaista ei ole se, kuinka moni auto joutui taas löytämään vaihtoehtoisen reitin Mannerheimintielle. Kyseessä ei ylipäätään ole hetki, jolloin tulisi punnita, millä termillä nykyistä maailmantilaa tulisi ilmastonmuutoksen suhteen nimittää. Sillä ei meinaan ole mitään väliä.

Disclaimerina tunnustan, että arvostan kansalaisaktivismia suuresti. Ydinajatukseni piileekin siinä, etteivät perustavanlaatuiset asennemuutokset selkeästi uppoa massaan, vaikka ajatus taustalla olisi kuinka hyvä ja argumenteilla olisi vakaat, tutkimuspohjaiset perusteet. Ihmismieli kun sattuu olemaan täynnä kognitiivisia vinoumia ja altis jumiutumaan. Tällainen kollektiivinen lyhytnäköisyys suhteessa isoihin uhkatekijöihin voi ärsyttää, ällöttää ja viedä voimat. Mutta mulla on ilouutinen: peli paremman ilmastonmuutoskeskustelun suhteen ei ole vielä menetetty.

Keskustelu luontokadon merkityksestä ihmiskunnalle oli suorastaan pohjamudissa ennen kuin kokenut taloustieteilijä Partha Dasgupta tiimeineen julkaisi keväällä raporttinsa siitä, mitä luonnonvarojen menettäminen oikeasti maksaa. Raportin yhteydessä Maailman talousfoorumi WEF huomautti, että yli puolet bruttokansantuotteesta on riippuvaista luonnosta ja sen tarjoamista palveluista. 

Taloustieteellä on pitkät perinteet sen määrittämisessä, mikä on olennaista ja mikä ei, ja edellä mainitut ulostulot osoittivat jälleen dollarinvihreän tieteenalan merkityksen. Yhteiskunnallinen debatti lensi hetken kirkkaana ja kehittävänä, kun tahot bisneshenkilöistä poliitikkoihin hoksasivat ihmiskunnan yhteisen velan iskevän lopulta jokaisen kukkaroon. 

Niin idealisti en ole, että väittäisin keskustelun suoraviivaisesti johtavan vaikuttaviin tekoihin, mutta harvemmin tekoja syntyy ilman laadukasta keskustelua. Siksi universumi tarvitsee nyt freesejä, rohkeita ja osaavia keskustelunavauksia.

Ekonomin sanalla on painoarvoa – paitsi kahvipöydässä, myös suuremmilla yhteiskunnan foorumeilla. Vaikka ilmastotoimien tarkastelu peliteorian valossa saattaa houkutella kyynisyyteen, älä sinä kylteriystäväni vaivu tuohon onnettomaan suohon. Taidoilla, joita opiskelemme, voidaan lisätä ymmärrystä ja ratkaisuvalikoimaa ekologisen kestävyyden suhteen tosi isolla volalla.

Kirjoittajan mielestä luontoarvot on hot.

1/12/2021 | Näkemykset

Teksti: Siiri Varis

Kuvat: Mette Hedborg

Haluatko kirjoittaa tai kuvata Kylteriin? Onko sinulla juttuvinkki?

Näköislehti