KY:n strategia vuosille 2018-2022 painottaa konkretiaa ja esittelee kärkihankkeita. Kylteri esittelee uuden strategian merkittävimmät teemat ja mitä ne merkitsevät jäsenille. Nyt raivataan vaihtoapurahat yhdistystukien tieltä ja uskalletaan puhua jo KY-talon myymisestä.

 

TEKSTI: STELLA KALLIONPÄÄ
KUVITUS: JUULIA JOKINEN

 

Niin kauan kuin on ollut tarmokkaita yhdistystoiminnan ystäviä ja businessopiskelijoita, on ollut strategiatyötä. Opiskelijajärjestön muisti on lyhyt, joten vaihtuvien hallitusten ja edustajiston tueksi on KY:llä jo vuosia tehty strategia. Käytännössä strategia ohjaa esimerkiksi KY:n hallituksen työskentelyä niin, että sen pohjalta tehdään vuosittainen toimintasuunnitelma.  

KY:n ensimmäinen yhdistysmuotoinen strategia tehtiin vuonna 2011. Ajanjakso oli KY:n historian merkittävä käännekohta kun KY lakkasi olemasta ylioppilaskunta. Oli siis pohdittava, mitä uusi KY haluaa olla ja miten luovia vastaperustetun Aalto-yliopiston mukanaan tuomassa huippuyliopistohypessä. Jotkut asiat olivat nuorelle yhdistykselle kuitenkin vielä liian kaukaisia: KY:n muuttosuunnitelma Otaniemeen, toiminnan muuttaminen englanninkieliseksi ja KY-talon myynti olivat tuolloin vielä liian vaikeita teemoja strategiaan kirjattavaksi.

Vuonna 2015 strategiaa uudistettiin ja mukaan kirjattiin KY:n visio olla “Suomen paras opiskelijajärjestö, joka auttaa jäseniään kasvamaan merkittäviksi asiantuntijoiksi, johtajiksi ja yrittäjiksi”. Uusia teemoja olivat muun muassa KY:n aktiivinen rooli Aalto-yhteisön rakentamisessa kuten KY-tapahtumien avaaminen aaltolaisille, englanninkielinen päätöksenteko sekä jäsenten työllistymisen tukeminen esimerkiksi urapolkujen esittelyn kautta – strategian konkreettinen lopputulos on esimerkiksi vuosittain jäsenille postitettava yrityksiä esittelevä Career Catalogue.   

Vuonna 2017 vuosia jatkunut omaisuuskiista AYY:n ja KY:n välillä oli ohi, joten toiminnan vakautuessa oli tarve uudistaa strategia. Strategiasta vastanneen työryhmän mukaan merkittävimmät uudistukset oli ensimmäistä kertaa strategian tekeminen kokonaisuutena niin, että KY:n tärkein rahoittaja eli KY-säätiö oli mukana strategiassa ja sen teossa. Aiemmin KY-säätiö oli jättäytynyt pois strategiatyöstä, koska ajateltiin, ettei sen kuulu ohjata KY:n aatteellista toimintaa. Uuteen strategiaan on ensimmäistä kertaa sisällytetty budjetointi eli suunnitelma KY:n menoista ja tuloista seuraavalle viidelle vuodelle. Kolmas uuden strategian merkittävä kädenjälki on se, että siinä pyritään konkretiaan neljän kärkihankkeen avulla.

Kuten aikaisempienkin strategioiden kohdalla, vuosien 2018-2022 strategiasta karsiutui matkan varrella pois ehdotettuja teemoja. Näihin kuuluivat esimerkiksi alumnitoiminnan painotus, joka kariutui riittävän konkreettisten ideoiden puutteeseen sekä ajatus siitä, että KY alkaisi jälleen vuosien tauon jälkeen tehdä aktiivisesti liiketoimintaa.

 

Näin KY:n uusi strategia vaikuttaa sinun elämääsi

KY:n strategia vuosina 2018–2022 kulminoituu neljään kärkihankkeeseen. Jokaista hanketta varten kootaan oma iskuryhmä, ”Task Force”, jonka muodostavat hankkeesta riippuen KY:n hallituksen, sihteeristön ja KY-säätiön jäsenet sekä mukaan hakeneet nykyiset tai entiset KY:n jäsenet. Ryhmien tavoite on tuoda jatkuvuutta ja ammattitaitoa hankkeiden käytännön toteutukseen.

 

Uudet tilat – opiskelijakeskus Otaniemeen ja KY-talon kohtalo

Tulevien vuosien suurin hanke on KY:n tilojen hankkiminen Otaniemestä. Toinen merkittävä linjaus on Töölön KY-talon kohtalosta päättäminen – strategiaan on kirjattu tavoite muuttaa KY-talo opiskelija-asunnoiksi, mutta tarvittaessa kiinteistöstä ollaan valmiita myös luopumaan.

Milloin Otaniemen opiskelijakeskus valmistuu ja KY-talolle konkreettisesti tapahtuu jotain, KY:n hallituksen tiloista vastaava varapuheenjohtaja Eeva Lauritsalo?

”Otaniemen opiskelijakeskuksen on arvioitu valmistuvan vuonna 2020, mutta tällä hetkellä tuo aika-arvio on liian optimistinen. Kyseessä on moniulotteinen hanke, jota tehdään yhdessä TF:n ja AYY:n kanssa ja siksi aikataulun suhteen tulee olla realistinen. KY-talon opiskelija-asunnoiksi muuttamiseen tarvitsemme ensin kaavoituspäätöksen Helsingin kaupungilta. Päätöksen tekeminen voi kestää parikin vuotta.”

 

Digitaalinen KY – KY Appista vaihtoehto Jodeliin huutelulle

Eihän se olisi 2010-luvun strategia eikä mikään ilman digitaalisuutta! Hankkeen tärkein tavoite on KY:n palveluiden digitalisoiminen tilavarauksista palautteenantoon. Tavoite on myös lisätä datan keruuta ja siihen perustuvaa päätöksentekoa – käytännössä se voisi tarkoittaa esimerkiksi bileiden osallistujamäärän mittaamista. Monelle jäsenelle digitaalinen KY kulminoituu mobiilisovellus KY Appiin, jonne kaavaillaan muun muassa vain KY:n jäsenille avointa keskustelufoorumia.

”KY Appiin tuodaan KY:n palveluita, esimerkiksi tapahtumakalenteri, tapahtumalippujen osto ja lopulta myös esimerkiksi edustajistovaaleissa äänestäminen ja yritysyhteistyökumppanien työpaikkailmoitukset. Sovelluksen tavoite on tuoda KY:n palveluita lähemmäksi jäsenistöä. KY App on monen vuoden kehitysprojekti, ja ensimmäisiä toiminnallisuuksia on tarkoitus testata tänä vuonna”, kertoo KY:n hallituksen jäsen, viestinnästä, KY:n brändistä ja KY Appista vastaava Elettra Virtanen.

 

Yhteiskunnallinen vaikuttaminen – KY:stä kyltereiden äänitorvi julkiseen keskusteluun

Uuteen strategiaan on visioitu KY mielipidejohtajana, joka vahvalla brändillä vaikuttaa esimerkiksi näkymällä mediassa ja lobbaamalla päättäjiä. Tavoitteena on, että vahvan brändin myötä aktiivinen osallistuminen KY:n toimintaan nähtäisiin etuna työmarkkinoilla.

”Tämä teema on herättänyt eniten keskustelua siitä, kuuluuko KY:n tehdä tällaista vaikuttamista ollenkaan. Opiskelemme kuitenkin Suomen johtavassa kauppakorkeakoulussa ja mielestäni meiltä odotetaan näkemystä moniin teemoihin”, kommentoi uuden strategian työryhmää vetänyt ja KY:n hallituksen 2017 puheenjohtaja Jyri Heimo.

 

KY:n henkilöstökulut laskuun ketterämmällä organisaatiolla

KY:n budjetista suurimman osan nielaisevat työntekijöiden palkat, ja strategiajargonin lempitermin takana on tavoite karsia henkilöstökuluja. Säästetyt eurot ohjataan esimerkiksi jaostoille ja ainejärjestöille.

Miten henkilöstökuluista säästetään vuosittain tuhansia euroja? Tarkoittaako tämä osa-aikasihteereitä ja vapaaehtoisia valiokuntapuheenjohtajia? KY:n hallituksen puheenjohtaja Kari Karttunen vakuuttaa, että ennen kattavaa taustoitusta ei leikata.

”Seuraamme KY:n työntekijöiden työtunteja, jotta ymmärtäisimme paremmin, mihin työaikaa menee ja pystymmekö löytämään synergiaetuja. Esimerkiksi KY-tarrojen jakaminen Espilässä voitaisiin jatkossa tehdä KY Appin kautta.“

 

Ensimmäistä kertaa budjetointi mukana strategiassa – vaihtoapurahat lakkautetaan

Merkittävä muutos aiempiin strategioihin on se, että uudessa strategiassa on ensimmäistä kertaa KY-säätiön sekä KY ry:n budjettiluonnos mukana. Suurin säästökohde on KY:n jäsenille myönnetyt vaihtoapurahat, jotka poistetaan vuodesta 2020 alkaen kokonaan.

”Kun halutaan tehdä jotain uutta niin jostain vanhasta se pitää luopua. 85 prosenttia kyselyyn vastanneista KY:läisistä oli sitä mieltä, että apurahan merkitys vaihtopäätöksen teossa on vähäinen. Vaihtoapurahojen osuus KY:n budjetissa on ollut 200 000 euroa vuodessa. Summa on jatkossa tarkoitus käyttää esimerkiksi KY:n uusiin tiloihin ja kerhojen toiminta-avustusten korottamiseen”, kertoo strategiatyöryhmää vetänyt Jyri Heimo.

 

Juttua varten on haastateltu KY:n strategiatyöryhmän jäseniä vuosilta 2011, 2015 ja 2017 sekä luettu KY:n strategia vuosilta 2011 ja 2018 sekä työmateriaaleja vuoden 2015 strategiasta.

Kommentit

kommentit