Metsä Groupin pääjohtaja vuorineuvos Kari Jordan nähdään jylhänä teollisuuspatruunana, joka jyrähtää EK:n riveissä paikallisesta sopimisesta ja käyttää ääntään Kauppakorkeakoulun kulisseissa. Kulmapöydässä ilman puvuntakkia hän on kuitenkin Kari, joka ei ota itseään liian vakavasti.

 

TEKSTI EMILIA MÄENMAA
KUVAT PETRI ANTTILA

KUVAUSASSISTENTTI JESSE SALO

 

Pyöreä kulmapöytä on katettu kahdelle. Odotellessani haastateltavaa kuvittelen 50-luvun metsäliiton patruunat polttelemassa sikaria ja suunnittelemassa, kuinka suomalainen puu viedään maailmalle. Metsä Groupin moderni pääkonttori tuo kuitenkin minut pian maan pinnalle. Olemme vain kivenheiton päässä Otaniemestä, missä leivotaan kauppatieteilijöitä tähän maailmaan.

Pöydän toinen puoli on katettu vuorineuvos Kari Jordanille. Hän on entinen pankkiiri ja nykyinen teollisuuspatruuna. Hän on suomalaisen yritysmaailman ehdotonta kärkeä ja arvostettu yritysjohtaja. Posliinikuppeihin kaadetaan kahvia, Jordan tarjoaa tuolia ja kehottaa ottamaan kakkupalan. Minun edustamalleni sukupolvelle metsäteollisuus äkkiseltään ajateltuna luo mielleyhtymiä menneeseen maailmaan, raskaisiin rakenteisiin ja organisaatioihin. Kari Jordanille metsäteollisuus puolestaan tarkoittaa tulevaisuuden alaa.

 

Pääjohtaja

Kun Kari Jordan aloitti vuonna 2005 Metsä Groupin, silloisen Metsäliiton, pääjohtajana oli yhtiö paisunut nopeiden yritysostojen kautta paperiteollisuuden mammuttiyhtiöksi, jota varjosti 4 miljardin euron nettovelkataakka.

”Yhtiöllä oli muutamaa vuotta aikaisemmin hankittua paperiteollisuutta, jota ei oltu integroitu osaksi yhtiötä, ja paperin kysyntä oli lähtenyt Yhdysvalloissa kääntymään alaspäin. Tilanne oli kieltämättä hankala”, Jordan kertoo.

Jordanin maine tinkimättömänä ja tarkkana yritysjohtajana on peräisin menestyksekkäästä urasta eri finanssikonserneissa ja toimista, joita hän teki 2000-luvun puolen välin jälkeen muuttaessaan kriisiyhtiöksi ajautuneen Metsäliiton kurssia. Tuolloin huonot paperitehtaat myytiin pois ja tuotannossa alettiin keskittyä selluun, puutuotteisiin, kartonkiin ja pehmopaperiin. Kovan kulukurin ja taseen tasapainottamisen jälkeen Jordanin luotsaama Metsä Group on jälleen kasvun tiellä. Konserni teki vuonna 2015 noin 537 miljoonan euron liiketuloksen ja työllistää yhteensä liki 10 000 ihmisistä sekä Suomessa että ulkomailla. Konsernin viimeisin suuri investointi oli 1,2 miljardia euroa edistyksellisen Äänekosken biotuotetehtaan rakentamiseen.

 

kummisetä4

 

Haastattelupäivänä Metsä Groupilla eletään niin sanottua suljetun ikkunan aikaa, joten Jordan joutuu olemaan hyvin vähäsanainen ja varovainen kommenteissaan koskien konsernia – kvartaalitulos tulee kuukauden päästä ulos. Äänekosken tehdas on kuitenkin ollut julkisuudessa jo pitkään ja on sekä Metsä Groupille että Jordanille ylpeyden aihe. Äänekosken tehdas tulee rakennusvaiheessa tarjoamaan työtä 6000 miestyövuoden verran ja toimintavaiheessa 1500 ihmiselle uuden pysyvän työpaikan. Tätä harva suomalainen yritys pystyy näinä aikoina tarjoamaan. Äänekosken merkitys on konkreettista työtä luova mutta henkisesti eleenä aivan yhtä tärkeä – 1,2 miljardin euron investointi tarkoittaa uskoa tulevaisuuteen.

Metsä Group vastaa yhteen ehkä suurimmista tulevaisuuden trendeistä – kiertotalouteen.

”Minä väitän, että koko metsäteollisuus on jo sellaisenaan kiertotaloutta ja biotaloutta, koska kaikki sen valmistamat tuotteet ovat kierrätyskelpoisia”, Jordan sanoo.

Äänekosken biotuotetehtaan erityisyys piilee kuitenkin vielä pidemmälle viedyssä vastuullisuudessa ja resurssien hyötykäytössä. Kaikki tehtaan varsinaisen ydintuotteen sellun tuotannosta aiheutuvat materiaalisivuvirrat voidaan hyödyntää muihin tarkoituksiin ja tehtaan ympärille halutaan syntyvän biotalouden ekosysteemi. Biotalouden ekosysteemi tarkoittaa kiertotalouden kielellä sen ydintä eli päättymätöntä arvoketjua. Jordan kertoo, että esimerkiksi yksi yritys tuottaa puumuovikomposiitteja ja toinen biokaasuja hyödyntämällä sellun tuotannosta syntyviä materiaalivirtoja. Käytännössä Metsä Groupin biotuotetehdas ja kiertotalous ilmiönä tarkoittavat, että hyvää bisnestä voidaan tehdä kestävästi ja pilaamatta tulevaisuuden sukupolvien mahdollisuuksia.

 

Äänekosken merkitys on konkreettista työtä luova mutta henkisesti eleenä aivan yhtä tärkeä – 1,2 miljardin euron investointi tarkoittaa uskoa tulevaisuuteen.

 

Jordan kertoo arvostavansa hyvin mietittyjä asioita kuten huolellisesti suunniteltua strategiaa.

”En näe kovin tarvetta nopeasti ruveta siitä poikkeamaan tai käyttäytymään opportunisesti tai tempoilevasti”, Jordan sanoo.

”Katson asioita hyvin pitkällä jänteellä, ehkäpä pidemmällä kuin useat muut”, hän jatkaa.

On selvää, ettei Jordanin johtamassa yrityksessä voida puhua nopeasta ja trendikkäästä kokeilukulttuurista. Investoinnit niin metsäteollisuudessa kuin muillakin raaka-ainekeskeisillä aloilla käsittävät valtavia rahasummia ja ne vaativat pitkän ja vakaan harkinnan. Äänekosken biotuotetehdas on Metsä Groupilta osoitus astumisesta uuteen aikaan ja tuon askeleen avulla myös metsäteollisuus laajemmin karistaa viimeisetkin pölyt imagostaan.

Kari Jordanin aloittaessa opintonsa seitsemänkymmentäluvulla suurin osa kauppakorkeakoululaisista luultavasti suunnitteli työllistyvänsä isoille teollisuusyrityksille, pankeille tai valtiolle. Monelle tämän päivän opiskelijoista oman yrityksen perustaminen on lähes selviö ja työtehtävissä vaihdetaan nopeasti yhdestä toiseen. Ketteryys ja joustavuus kuvaavat ideaalia, johon meitä valmistellaan. Nuorelle opiskelevalle aikuiselle teollisuuspatruunat, kuten Kari Jordan, näyttäytyvät etäisinä hahmoina.

 

 

Kummisetä

Vuorineuvos Jordan valmistui ekonomiksi Helsingin kauppakorkeakoulusta vuonna 1979. Hän on aktiivinen alumni ja edistänyt Kauppakorkeakoulun asioita monella tavalla. Vuonna 2007 Jordania pyydettiin Helsingin kauppakorkeakoulun tukisäätiön hallitukseen. Tukisäätiö jakaa vuosittain apurahoja noin miljoonalla eurolla kauppakorkeakoulun hyväksi esimerkiksi tieteelliseen tutkimukseen ja tutkijavaihtoihin. Nykyään hän on Tukisäätiön hallituksen puheenjohtaja.

”Paluu kouluun oli seurausta siitä, että joku tai jotkut ovat nähneet, että olisin sopiva ukko sinne.”

Aalto-yliopistoa hän sanoo katsoneena lähinnä Tukisäätiön kautta. Säätiön hallitus toimii myös Kauppakorkeakoulun Corporate Advisory Boardina, joten Jordanin ääntä varmasti kuullaan.

 

kummisetä3

 

On julkinen salaisuus, ettei innovaatioyliopiston synnyttäminen ollut mutkatonta, ja monien vaikuttajien näkemykset ristesivät Kauppakorkeakoulun tulevaisuuden suhteen. Jordan on hyvin diplomaattinen vastauksessaan koskien Kauppakorkeakoulun liittymistä Aalto-yliopistoon. Häneltä on turha yrittää onkia minkäänlaista vastakkainasetteluun vihjaavaa kommenttia muiden Kauppakorkeakoulun vaikuttajien, niin sanottujen kummisetien välillä.

”Kyllä täytyy luottaa siihen, että silloin mukana olleet ihmiset ovat asian hyvin harkinneet. En lähde missään nimessä jälkiviisaana arvioimaan heidän ratkaisujaan”, hän sanoo jämäkästi.

Hänen mielestään kuitenkin ylioppilaskuntien välinen miekkailu KY:n säätiöittämistä rahoista oli tarpeeton.

”Oikeus on nyt antanut tuomionsa ja pulinat pois”, hän sanoo.

Pian Jordan on saamassa tunnustuksen, joka merkitsee hänelle paljon. Toukokuun promootiossa hänet, tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja kahdeksan muuta vihitään Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun kunniatohtoreiksi. Kunnia on suuri miehelle, jolla on kaikkea vuorineuvoksen ja vuoden hallituksen puheenjohtajan tittelistä lähtien. Hymy kareilee Jordanin suupielillä puhuttaessa tulevasta arvosta.

”Kyllähän se, että oma koulu antaa silinterin, on iso juttu. Ei muuta, mutta se on minulle tosi iso juttu.”

Kotikenttärakkaus on kiistatonta.

 

Kari

”Minua varmaan kuvaisi osuvasti vanhan Tuntemattoman sotilaan sanat, että asialliset hommat hoidetaan ja muuten ollaan kuin ellun kanat”, Jordan hymähtää.

Pukuun ja KJ nimikirjaimin kirjailtuun kauluspaitaan pukeutuneena ja pääkonttorin ylimmässä kerroksessa istuessaan Jordania ei ole helppo aivan heti kuvitella heittämässä kenkiä nurkkaan ja vaihtavan vapaalle. Syksyllä hänet kuitenkin löytää haulikon tai luodikon kanssa metsältä. Veneily ja vapaa-ajan paikat ovat Jordanille rakkaita, erityisesti Saimaan ranta.

”Lisäksi minulla on hyvät välit puolisoni kanssa”, hän sanoo lämpimästi.

 

kummisetä1

 

Jordan on tehnyt äärettömän paljon töitä työuransa aikana ja aikoo jatkaa samalla malliin edelleen. Maaliskuussa Jordanin työsopimukseen kirjattu eläkeikä tuli täyteen hänen täytettyä 60 vuotta, mutta Jordan ilmoitti jatkavansa kaksitoista vuotta kestänyttä uraansa yhtiön johdossa. Miksi Jordan päätti jäädä?

”Miksi en olisi?”, hän kysyy hieman haastaen, mutta nauraa perään.

Hän sanoo haluavansa katsoa, että Äänekosken tehdasinvestointi saadaan käyntiin ja olla mukana näkemässä, miten se kehittyy. Kari Jordanin aika suomalaisessa elinkeinoelämän aktiivisimmassa kärjessä ei siis ole vielä ohi. Pääjohtajan toimensa ohella hän istuu muun muassa EK:n hallituksessa, ja toimii työeläkeyhtiö Varman hallintoneuvoston puheenjohtaja, sekä Keskuskauppakamarin hallituksen puheenjohtajana.

 

kummisetä2

 

Jordan on kasvokkain vaikuttava. Hänen äänensä on niin matala, että se resonoi huoneen seinillä. Jordan viipyilee sanoissaan ja selkeästi harkitsee jokaista tavua, jonka suustaan päästää. Hänestä huokuu eräänlainen järkkymätön varmuus, jota ei kuvittelisi kaatavan mitkään maailmankaupan epätasapainotilat, suhdannevaihtelut tai kriisit. Kun Jordan sanoo katsovansa asioita pidemmälle kuin muut, se tuntuu lohdulliselta ja kaikenlainen hötkyily turhalta. Bisnesmaailma ei toki voi olla täynnä Kari Jordanin kaltaisia patruunoita, mutta heitä tarvitaan.

 

Rivityöläinen voi puhua esimiehelleen, mutta kenelle puhuu pääjohtaja?

 

Suuren yritysjohtajan työn voisi kuvitella olevan toisinaan yksinäistä. Kuvittelen, miltä mahtaisi tuntua istua auton takapenkillä tummennettujen lasien takana elämä rytmitettynä minuuttiaikataulun mukaan. Kuvittelen, miltä tuntuisi olla aina tavoitettavissa kuten Jordan. Vaikka olisi kuinka pitkä ja menestyksekäs ura takana on Jordanin kaltaisilla yritysjohtajillakin pakko olla inhimillisiä pelkoja ja epävarmuuksia. Rivityöläinen voi puhua esimiehelleen, mutta kenelle puhuu pääjohtaja? Ehkäpä nämä asiat olisivat voineet olla Jordanille mahdollisia vastauksia kysymykseen ”Miksi et jäänyt?”. Jordan kuitenkin jäi, jolloin realistinen vastaus olisi kuitenkin ollut sama kuin kysyttäessä, eikö häntä haittaa olla toimistoon yhteydessä joka päivä kesälomallakin.

”Se on elämäntapa.”

Petri Anttila kuvasi Kari Jordanin Metsä Groupin pääkonttorilla Espoossa huhtikuussa 2016.

Kommentit

kommentit