Kauppatieteiden maisterin koulutus on tutkinto, joka takaa monipuoliset uramahdollisuudet.
Kylteri haastatteli viisi ekonomia, jotka mielenkiinnon kohteet ja harrastukset ovat johdattaneet poikkeaville urapoluille.

 

TEKSTI: VIVI KIUKKANEN
KUVITUKSET: ANNUKKA LAINE

 

Kuva: Anna-Katri Hänninen

Eevamari Lahtinen
Graafinen suunnittelija ja kuvataiteilija
KTM Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu (2014)
Pääaine: Creative Sustainability

Eevamari Lahtinen opiskeli kauppatieteiden kandidaatiksi kotikaupungissaan Mikkelissä Aallon kansainvälisellä linjalla. Vaikka kandiohjelman kansainvälisyys kiinnosti Lahtista, hän pohti alanvaihtoa. Uusi suunta löytyi Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun poikkitieteellisen Creative Sustainability -maisteriohjelman suorittamisen aikana:

”Kiinnostuin visuaalisesta alasta ja tajusin haluavani tehdä sosiaalisiin ja yhteiskunnallisiin innovaatioihin liittyviä projekteja, joilla on sopiva arvopohja.”

Valmistumisen jälkeen Lahtinen opiskeli graafikoksi Lahden muotoiluinstituutissa. Keväällä 2017 hän päätti herättää henkiin hiipuneen maalaus- ja piirtämisharrastuksensa. Aluksi piirtäminen oli vaikeaa, mutta kesällä syntyi jo pari ensimmäistä teosta. Sen jälkeen ura taidemaailmassa on edennyt nopeasti.

Lahtinen on huomannut kaupallisista opinnoista olevan paljon hyötyä graafikon ammatissa:

”Yritysasiakkaani arvostavat taitoani muodostaa visuaalinen ilme yrityksen strategian ja organisaatioviestinnän kautta, mikä luo lisäarvoa työlleni.”

 

Kuva: Joanna Kulmala

Erja Rautavaara
Mökkikyläyrittäjä
KTM Helsingin kauppakorkeakoulu (1992)
Pääaine: Markkinointi

Kauppakorkeakouluun Erja Rautavaara päätyi kansainvälisen ja akateemisen uran perässä. Valmistumisen jälkeen Rautavaara työskenteli 20 vuotta markkinatutkimuksen parissa, joista puolet toimi johtotehtävissä osin omistamassaan yrityksessä. Työn ohessa Rautavaara kouluttautui taideterapeutiksi, koska erikoistui kvalitatiiviseen tutkimukseen, joka edellytti ymmärrystä ihmisistä.

50 ikävuoden lähestyessä kiinnostus markkinatutkimusta kohtaan hiipui ja tietoisuus ajan rajallisuudesta kasvoi. Erikoisasiantuntijana yrityksen vaihtaminen ei olisi tuonut tarpeeksi muutosta. Rautavaara halusi, että uudessa ammatissa yhdistyisivät kauneus ja hyvän tekeminen. Kosmetologi ei tullut heti mieleen vaan valkeni matkustelun kautta:

”Törmäsin spa-käsitteeseen, joka oli Suomessa lähes tuntematon. Opiskelin sitä Yhdysvalloissa ja Thaimaassa.”

Kauneusala yhdisti teemat ja tarjosi mahdollisuuden hyödyntää yrittämisen kautta ekonomin taitoja. Oman span perustaminen tarkoitti taloudellista epävarmuutta, joten tärkeää päätöksen kannalta oli Rautavaaran miehen antama tuki:

”Ilman aviomieheni sitoutumista pitkiin työpäiviin ja halua vastata osasta elinkustannuksista yrittäjänä toimiminen olisi ollut haasteellista.”

Kauppatieteiden opiskelua Erja ei ole katunut ja pitää koulutuksessa tärkeimpänä sen aikana syntynyttä verkostoa.

 

Kuva: Minna Lindroth

Markus Varesvuo
Luontokuvaaja
KTM Helsingin kauppakorkeakoulu (1987)
Pääaine: Kansainvälinen markkinointi

Markus Varesvuo päätti opiskella biologian sijaan kauppatieteitä, koska halusi pitää ammattinsa erossa lintuharrastuksestaan. Valmistumisen jälkeen Varesvuo teki 20 vuoden ekonomiuran, josta 16 vuotta hän toimi toimitusjohtajana perheyritys Varesvuo Partners -videotuotantokonsernin emoyhtiössä. Parhaimmillaan yrityksen liikevaihto oli 24 miljoonaa euroa ja henkilöstön koko 120. Aktiivinen lintuharrastus ja työ pysyivät erossa, kunnes Varesvuo alkoi todella uppoutua harrastukseensa:

”Kun lintuharrastus muuttui luontokuvaamiseksi, se vei enemmän mennessään. 45-vuotiaana siirryin täysipäiväiseksi luontokuvaajaksi.”

Siirtyminen tapahtui luonnollisesti perheyrityksen yrityskaupan yhteydessä:

”Perheyrityksestä luopumisesta asteittain oli pidemmän aikaa ollut puhetta. Ei ollut paineita mistään suunnasta. Tein omatoimisen ratkaisun eikä kellään ollut mitään sitä vastaan.”

Varesvuon mukaan päätöksessä oli ennen kaikkea kyse elämäntapamuutoksesta:

”Perusasiat oli kunnossa eli kämpät maksettu ja niin poispäin. Ennemmin se oli elämäntapamuutos. Tällä työllä tulee kohtuullisesti toimeen: ei lähellekään hyvätasoisen ekonomin palkkoja, mutta kulut ovat myös eri kokoluokkaa.”

Kahden hengen yrityksen pyörittämistä Markus kuvailee kansainväliseksi yritystoiminnaksi minikoossa. Menestys vain riippuu täysin omasta itsestä ja taloudellinen vastuu on pienempi. Kaupallisesta osaamisesta on ollut valokuvaajan ammatissa etua:

”Toimin Canonin lähettiläänä ja siinä hyvä kielitaito on perusoletus. Ekonomin taustasta on ollut hyötyä myös kirjojen kustantamisessa ja tekemisessä ulkomailla, kustannus- ja kuvasopimusten neuvottelussa ja parhaisiin kuvatoimistoihin pääsemisessä.”

 

Kuva: Sanna Liimatainen

Taru Vuori
Metallimimmi”, metallialan yrittäjä
KTM Helsingin kauppakorkeakoulu (2000)
Pääaine: Laskentatoimi

Taru Vuori on seurannut intuitiotaan jo talouspäälliköksi, yrittäjäksi ja levyseppähitsaajaksi  – tulevaisuudessa ehkä lentoemännäksi tai valokuvaajaksi. Vuori palkattiin valmistumisen jälkeen suoraan talouspäälliköksi. Myöhemmin hän siirtyi toiseen yritykseen controlleriksi. Kolmannen lapsen syntymän jälkeen Taru päätti perustaa oman yrityksen:

”Perustin ekologisen lastentarvikeliikkeen, kun nuorin lapsi oli noin kolmeviikkoinen. Ensin se oli meidän himassa, sitten verkossa ja nykyään se on Keravan keskustassa.”

Lastentarvikeliike oli Vuorelle ensimmäinen irtiotto ekonomin hommista. Yrittäjyyden ohella Vuori kouluttautui visualistiksi ja suoritti sisustussuunnittelukurssin. Yrityksen myymisen jälkeen Vuori pohti uusia uramahdollisuuksia ja tajusi, että suvun metallialan yritykseltä puuttui jatkaja:

”Ensimmäistä kertaa elämässä tuli huoli satavuotiaan perheyrityksen jatkumisesta. Keksin, että hei, mähän voin lähteä hitsaamaan!”

Vuoren isä ei ollut aluksi vakuuttunut tyttärensä uudesta urakäänteestä, mutta suostui lopulta kouluttamaan Vuoren levyseppähitsaajaksi oppisopimuksella. Vuori ei kaipaa takaisin jakkupukuelämään, mutta ei kadu ekonomiksi kouluttautumista:

”En olisi sama ihminen, jos en olisi kouluttautunut ekonomiksi. Korkeakoulun välistäjättäminen kaivertaisi varmasti koko elämäni toisenlaiseksi. Tutkinnosta on ollut ehdottomasti apua ja olen saanut loistavan yleissivistyksen.”

Intuitiota kuunteleva Vuori kertoo jo suunnittelevansa seuraavaa siirtoa:

”Joskus mietin valokuvaajan ammattia ja lapsuuden haaveeni on olla lentoemäntä. Yritystä tuskin koskaan jätän, mutta voisin osa-aikaisesti työskennellä lentoemäntänä.”

 

Kuva: Emma Takko

Karri Takko
Joogaopettaja ja hyvinvointivalmentaja
KTM Vaasan kauppakorkeakoulu (2008)
Pääaine: rahoitus

Karri Takko lähti opiskelemaan kauppatieteitä aktiivisen jääkiekkouran loputtua:

”Jääkiekkoura päättyi äkillisesti ja piti etsiä jotain uutta. Lukiossa opettajat suosittelivat kauppista, koska tulen ihmisten kanssa hyvin toimeen.”

Takko alkoi opiskella rahoitusta Vaasan kauppiksessa, koska kaveritkin olivat hakeutuneet sinne ja ystävän mukaan suurin osa opiskelijoista tyttöjä. Valmistumisen aikaan Karrilla oli edessään vaikea päätös Intian-matkan ja työpaikan välillä:

”Opintojen loppuvaiheessa oli pari työpaikkaa auki, mutta haaveilin myös Intian-matkasta. Puntaroin niiden välillä paljon. Mietin, että matka saattaa jäädä välistä, jos menen heti töihin. Matka oli kuitenkin enemmän sydämen palo ja se vei mukanaan.”

Reissu Intiaan havahdutti ja ajatus Takko Nordicin perustamisesta syntyi:

”Kävin tutustumassa maailmaan. Olen asunut Intiassa ja Venäjällä ja käynyt paljon Kaakkois-Aasiassa, Väli-Amerikassa ja Australiassa. Reissusta saamillani työkaluilla tarjoan nyt palveluita yritykseni Takko Nordicin kautta.”

Vaikka kokemukset ulkomailla johdattivat Karrin hyvinvointialalle, hän ei kadu ekonomiksi opiskelua:

”Opiskeluaika oli siisti ja sain siitä paljon. Ilman kauppakorkeaa en olisi tässä pisteessä. Kävin kauppiksesta vaihdossa kolme kertaa ja kerran Tampereen yliopistosta opiskellessani venäjän kieltä ja kulttuuria. Ulkomaanmatkat näyttivät minulle omaa suuntaa.”

Oman yrityksen kautta Karri on myös päässyt hyödyntämään ekonomin taitoja:

”Yrityksessäni yhdistyvät matkan aikana tekemäni itsetutkiskelu ja kaupallinen osaaminen. Saan seurata omaa paloa ja hyödyntää kokemaani eikä minun tarvitse mennä jonkun jo valmiiksi luomaan työpaikkaan. Oman jutun tekeminen tuo jatkuvasti hyvää fiilistä tekemiseen. Tuloissakaan en koe jääväni jälkeen.”

Kommentit

kommentit