TEKSTI: MARKUS NIEMINEN

KUVITUS: ROOSA AIRAKSINEN

Opintomenestys on tyypillinen kriteeri työnhaussa. Numeroiden vaikutus valituksi tulemiseen on kuitenkin kaukana ratkaisevasta, kertovat rekrytoijat.

Kun huomaat aivojesi pysähtyneen keskellä työhaastattelun case-tehtävää, pidä mielessäsi yksi asia: etsi numeroita.

Numerot ovat selkeitä. Ne voi asettaa janalle, laittaa yhteen, jakaa osiin, muuntaa ja verrata. Niiden avulla on helppo havainnollistaa nykytilaa ja muodostaa tavoitteita. Numeroilla pystyy vakuuttavasti perustelemaan omia argumentteja.

Kilpaurheilun viehätyksestä varmasti osa johtuu sen numerovetoisuudesta: sekunneista ja senteistä, jotka saavat paljon symboliarvoa. Myös liike-elämä on täynnä numeroita, joskin ne vaativat usein enemmän tulkintaa. Taksikuitit ja poissaolotilastot ovat median keino tuoda numeroita helpottamaan politiikan uutisointia.

Mutta palataan takaisin työhaastatteluun. Jo sellaiseen pääseminen on pieni saavutus, mikä kertoo tiukimman karsintavaiheen läpäisemisestä. Haastateltavien valitseminen satojen hakemusten joukosta on raskas prosessi, jossa työnantajat tarvitsevat mukaan selkeyttä ja vertailtavuutta. He tarvitsevat numeroita.

We are looking for an excellent academic track record…” (EY)

In addition to an outstanding academic track record…” (SEB)

We appreciate candidates who embody [–] top academic achievements.” (Nordea)

You have outstanding academic records” (Boston Consulting Group)

Työnhaussa arvosanat ovat yksi datapiste, jonka avulla työnantajat arvioivat hakijoiden kykyjä ja kiinnostavuutta tehtävään. Arvosanojen vaatiminen korostuu erilaisissa konsultointiyrityksissä ja rahoitusalalla, jossa hakijamäärät ovat suuret ja rekrytointi seuraa kansainvälisiä käytäntöjä.

Pankkikonserni SEB:n harjoitteluohjelmista vastaava Anne Tervala kertoo tarkastelevansa opiskelumenestystä ja käyttävänsä sitä mittarina kuvaamaan rahoitusalalla tärkeitä ominaisuuksia, kuten pitkäjänteisyyttä, oppimiskykyä ja motivaatiota.

Elina Salminen, joka vastaa EMEA-alueen rekrytoinneista konsulttiyhtiö Bain & Company:lla pitää arvosanoja selkeänä tapana verrata suurta hakijajoukkoa keskenään. Muuten hakupapereita läpikäyvät ovat paljon alttiimpia tiedostamattomille näkemyksille ja ennakkoluuloille.  

Vaikka opiskelumenestyksellä on epäilemättä jonkin verran painoarvoa ainakin tietyillä aloilla, opiskelijoiden on ollut vaikea päästä selville niiden todellisesta roolista rekrytoinnissa. Monen käsityksissä tämä rooli on saanut suuren painoarvon, sillä ovathan numerot absoluuttisia ja vaatimukset eksplisiittisiä.

“Luennoilla kysellään, pitääkö jokin asia osata tentissä. Tulee mieleen, halutaanko silloin aidosti oppia vai saada vain hyvä numero kurssista”, kertoo Ella Tuukkanen, joka aloittaa syksyllä neljännen vuoden opinnot taloustieteessä.

Kauppakorkeakoulun sisällä moni henkilökunnan edustaja uskoo, opiskelijoiden käsityksissä arvosanojen merkitys on ylikorostunut. Tämä voi luoda riskitekijöitä opiskelijoiden hyvinvoinnille. AllWell?-kyselyn perusteella opiskelijoiden burn-out riski kauppakorkeakoulussa on huomattavasti maan keskiarvon yläpuolella.    

“Mursut kertovat tuutorien opettavan, että kauppiksessa menestyy kunhan on hyvät arvosanat,” toteaa opintoasiainpäällikkö Pia Lahti.

Viime keväänä rahoituksen tutkinto-ohjelmien johtajana professori Elias Rantapuska kehotti opiskelijoita olemaan keskittymättä arvosanoihin. Tenttien uusimista hän piti ajanhukkana verrattuna niiden tuomaan hyötyyn ja treffejä tai vapaailtaa todennäköisesti järkevämpänä valintana kuin muutaman lisätunnin käyttämistä harjoitusten viilaamiseen.

“Hyöty arvosanojen nostamisesta on marginaalinen suhteessa siihen, että opiskelija pääsee eteenpäin opinnoissaan ja elämässään”, Rantapuska kommentoi tuolloin Kylterille

Osasyy numeroiden korostumisen taustalla voi olla epävarmuus, joka liittyy työnantajien epämääräisiin vaatimuksiin erinomaisesta tai poikkeuksellisesta opintomenestyksestä. Harva opiskelija voi olla varma näiden täyttämisestä.

Työnantajat eivät kuitenkaan pysty tai halua asettaa selkeitä numerovaatimuksia, sillä hakijan opintomenestys tulkitaan aina suhteessa muihin saavutuksiin.

“Loppujen lopuksi pelkät arvosanat eivät kanna työnhaussa kovin pitkälle. Me tarkastelemme aina hakijan koko profiilia,” toteaa SEB:n Anne Tervala.

Boston Consulting Groupin rekrytointia Helsingissä johtava Katariina Komi kertoo arvosanojen olevan vain yksi opintomenestyksen osa-alue. Numeroiden lisäksi BCG tutkii myös opintojen tavoitteellista edistymistä, laaja-alaisuutta sekä kurssisisältöjä. Tämän päälle tulevat vielä muiden saavutusten, kuten työkokemuksen, arviointi

“En aidosti usko, että työssä suoriutumisen kannalta on väliä, onko keskiarvo 4,8 vai 4,2.”

Kokonaisvaltainen arviointi on luontevaa, mutta läpinäkymätöntä. Hakijan on usein mahdotonta päästä selville, miksi paikka haastattelukierrokselle jäi saamatta, saati oppia parantamaan hakemuksiaan.

Läpinäkyvyyden lisäämiseksi Bain & Company:n Elina Salminen avaa Kylterille omaa metodiaan hakemusten läpikäymiseksi. Ensimmäisenä vuorossa on opintosuoritteiden ja CV:n lukeminen. Vain jos hakija vaikuttaa näiden perusteella potentiaaliselta, jatkaa hän cover letteriin.

BCG:n Katariina Komi kertoo aloittavansa hakemuksen läpikäynnin CV:sta ja käyvänsä aina läpi myös arvosanat ja cover letterin. Tahti on kuitenkin kova erityisesti harjoitteluhauissa, joissa yhden hakijan papereihin on mahdollista käyttää vain muutama minuutti. Tällöin helppolukuisuudesta tulee valttia. 

“Usein jo hakemuksen ulkomuodosta voi päätellä, missä sen tekijä opiskelee. Opiskelijajärjestöjen CV-pohjista on monesti hyötyä, sillä lukija tietää suoraan, mistä minkäkin kokemuksen löytää.”

Sisällön puolesta kaikki rekrytoijat korostavat katsovansa hyvällä myös muilta aloilta peräisin olevia kokemuksia. SEB:n Anne Tervala näkee tämän olevan joissain tilanteissa jopa hakijan etu.

“Meille on tärkeää, että tiimeissä on ihmisiä erilaisilla taustoilla ja kokemuksilla. Valmista rahoitusalan osaamista tai koulutaustaa ei tarvitse olla, jos motivaation alaa ja yritystä kohtaan voi tuoda muuten esille.” 

Ennen rekrytointipäätöksiä SEB pyytää hakijoita tekemään loogista, analyyttistä päättelykykyä mittaavan testin. Bain & Company:lla vastaavat testit ovat toistaiseksi käytössä muun muassa Sveitsissä ja Isossa-Britanniassa ja harjoittelurekrytointien parissa työskentelevä Salminen uskoo yhä useamman yrityksen myös Suomessa turvautuvan niihin tulevaisuudessa.

Työnantajat kertovat ymmärtävänsä opiskelijoiden stressin, joka työnhakuun liittyy. Opiskelijayhteistyöllä ja ekskursioilla he pyrkivät saamaan suoran yhteyden opiskelijoihin, jolloin vääriä mielikuvia yrityksestä, sen toiminnasta ja rekrytointivaatimuksista on mahdollista korjata. 

Epävarmuuden ja stressin lievittämiseksi Elina Salminen kehottaa opiskelijoita miettimään tulevaa uraansa jo opintojen varhaisessa vaiheessa. “Jos tulevaa työuraa ja omaa hakijaprofiilia alkaa miettimään vasta maisteriopinnoissa, voi tulla paniikki.”

Katariina Komin vinkki on kilpailuasenteen sijaan tuen hakeminen kanssaopiskelijoita jo hakemuksia tehdessä.

“Muiden avulla on mahdollista löytää omia henkilökohtaisia vahvuuksia. Ja samalla huomaa, etteivät muutkaan töitä ja harjoitteluja hakevat ole mitään superihmisiä.”

Kommentit

kommentit